Nunatsinni qeqqussat ilisimatusarfigineqartut
Katharina Kreissigip nunatsinni qeqqussat taakkualu inuussutissaliarineqartalersinnaanerat ph.d.-mik suliaminut atatillugu 2017-imili ilisimatusarfigai. Ph.d.-mik suliani ukiup matuma ingerlanerani naammassissavaa, ilaatigullu qeqqussat assigiinngitsut qulit akui ilisimatusarfigai. Uisuit sulluitsullu ilisimatusarfigisaata ilagaat.
- Europami inuussutissanut inatsisit qimerlooraanni saffiugassanik arrortikkuminaatsunik kviksølveqassusaannut, cadmiumeqassusaannut aqerloqassusaannullu killiliussaqarpoq. Taamaammat qeqqussat taakkuninnga qanoq akoqartiginersut misissorpavut. Tamannali ajornartorsiutaanngitsoq paasivarput. Qeqqussat assigiinngitsut misissukkavut taakkuninnga akukitsuararsuupput, Katharina Kreissig oqarpoq.
- Peqqinnartunik soorlumi kaliumimik, natriumimik, calciumimik magnesiumimillu inuussutissartaqarluartut paasivarput. Qeqqussallu ilaat inuussutissamik saviminermik aamma akoqarluartut paasivarput, Katharina Kreissig itisiliivoq.
Royal Greenland: Paasisai pingaaruteqarput
Katharina Kreissigip ph.d.-mik suliaqarnermini paasisani nunatsinni qeqqussat inuussutissaliarineqartalernissannut iluaqutaajumaartut neriuutigaa. Paasisai qeqqussat akui pillugit paasisaqarnerorusuttunit tamanit pissarsiarineqarsinnaajumaarput. Nunatsinnilu qeqqussat ilisimatuunit maanna misissorneqarnerat pingaaruteqarpoq. Royal Greenlandip tunisassiassanik inerisaaviani ingerlatsisoq Nikoline Ziemer taama oqarpoq.
Royal Greenlandip uisuit sulluitsullu allunaasanut Maniitsup avataani inissitanut aasaq manna nammineq naatitaminit qaqitai 900 kiilut missiliorpaat.
Ilaatigullu nunatsinni qeqqussanik taakkuninnga nunani allani soorlu Norgemi, Savalimmiuni Irlandimilu qeqqussanut sanilliussininni Katharina Kreissigip ilisimatusarnermi paasisai najoqqutarisinnaavakka, Nikoline Ziemer nassuiaavoq.
- Taamaalilluta qeqqussat assigiinngitsut taakkua akuisa tungaatigut assigiinngissuteqarnersut paasissavarput. Inuussutissat peqqinnartut, aammali saffiugassat arrortikkuminaatsut ilimanarpallaanngikkaluartumik akunnakusoortitsilersinnaasut soorunami pineqarput, Nikoline Ziemer oqarpoq.
Qeqqussat mingutsinneqanngitsuneersut mingutsinneqarsimasuneersullu misissorai
Katharina Kreissig misissugassaminik Sisimiunut, Sarfannguanut, Maniitsumut Nuummullu qeqquartartariarnikuuvoq. Tamatuma saniatigut qeqqussanik misissugassanik Narsarsuarmeersunik, Ilulissaneersunik Ittoqqortoormiullu kujasissuaneersunik nassinneqarnikuuvoq.
Inuit qeqqussanik mamarisallit allunaasalisarlutik asimukariarlutik umiatsiarlutilluunniit immami qeqquartarsinnaapput. Kisianni sumiluunniit, soorlu Nuup eqqaani, qeqquartartoqannginnissaa eqqumaffigisassaavoq.
- Qeqqussat assigiinngitsorpassuupput, kisianni Nuup eqqaaneersunik qeqquartartarnissaq innersuussutiginngilara. Nuup eqqaaneersunik qeqquartartarusukkaanni asimukaqqaarnissaq pisariaqarsoraara.
Qeqqussat mingutsinneqanngitsuneersut mingutsinneqarsimasuneersullu assigiinngissusaat ilisimatusarfigalugit aamma misissorpai, misissugaatali inerneri pillugit suli akissutisinani.
- Qooq annallu qeqqussanut qanoq sunniuteqartarnersut qanorlu ungasitsgisumukaqqaarluni qeqquartartoqarsinnaanersoq paaserusuppara. Kisianni Kalaallit Nunaat isorartoqigami qeqquartartarfiusinnaasunik ulikkaarpoq.
