Nunatsinni ernisarfiit arfiniliinnaasut
Maniitsumi ernisarfik 2012-imi matummat oqallittoqangaatsiarpoq, Uummannamili ernisarfik 2017-ip aallartinnerani matummat tusagassiuutinit arajutsineqarpoq. Ilulissat nunatsinni erniartortarfinni maanna avannarpasinnerpaavoq.
KNR-ip Uummannami arnat ernisimasut arlaqartut oqaloqatigisaasa illoqarfimmi najukkaminni ernisinnaajunnaarnertik pakatsinartippaat. Arnat eqimattat ilaat facebookimi qupperniliorlutik tamatuma pakatsinartuunera oqaluttuaraat.
Meeraaqqat toqusarnerat aarlerinartoq
Peqqinnissaqarfiit 2000-ikkut aallartinneranni aalajangiinerat nunatsinni ernisarfippassuit matunissaannut tunngaviuvoq. Meeraaqqat nunatsinni toqusarnerat nunanut avannarlernut allanut sanilliullugit pingasoriaammik sisamariaammilluunniit piffissami tassani qaffasinneruvoq. Taamaammat misissuisarnissamut politikkimik nutaamik eqqussisoqarpoq, tassalu naartusut tamarmik erninissaasa aarlerinartutut nalilerneqartut Nuummut erniartortussanngorlugit innersuunneqartassasut aalajangerneqarpoq.
Tamanna ilutigalugu ernisarfinni juumuut ernisoqarneraniluunniit ikiortip saniatigut pilatsinnikkut ernisoqarnerani, aanaarnernik unitsitsisinnaasunik meeraaqqamillu uummarsaasinnaasunik sulisoqarnissaanik piumasaqaateqalerpoq. Taamaammat juumuup erninermiluunniit ikiortip saniatigut nakorsamik pilaanikkut ernisoqarnerani misilittagalimmik, sinitsitsisartumik, bioanalytikerimik aalersuutissanik isumaginnittumik minnerpaamik peqarnissaa piumasaqaataavoq.
Malittarisassat nutaat sunniuteqangaatsiarput. 1996-imiit 2000-imut meeraaqqat toqusarnerat agguaqatigiissillugu inunngortut 1000-iugaangata 19,6-iusarnerat 2014-imi 13,8-nnanngorpoq.
Ajornartoorneq pissutaalluni matusut
Uummannami nakorsamik ukiuni arlaqartuni pilattaasartoqarsimagaluartoq taannalu ernisoqarnerani pisoqaraluarpat isumaginnissinnaasaraluartoq, peqqinnissaq pillugu aqutsisut nassuiaatigaat. Nakorsalli pilattaasartup aallarnerata kingorna Peqqinnissamut aqutsisut assingusumik atorfinitsitsisinnaasimanngillat tamatumalu kingunerisaanik ernisarfik matuinnartariaqarsimavoq.
Illoqarfiup ernisarfeerutitinneqarnera soorlu Uummannami pakatsissutigineqarnera Dronning Ingridiup Napparsimmavissuani ilusiuinermut nakorsaanerup paasisinnaalluarnerarpaa.
- Peqqinnissaqarfiit tunnganniit ajorsarneq tunngavigalugu taamaaliortoqarnera isiginiassallugu pingaaruteqarpoq. Illoqarfinni minnerusuni ernisoqarnerani piginnaaneqartutut piumasarineqartut annertuallaarput. Ernisarfinnulli piginnaaneqartunik sulisoqarnissamut piumasaqaatit annikillineqaraluarpata meeraaqqat toqusinnaanerannut minnerunngitsumillu arnaanaasut toqusinnaanerannut tamanna ajunaarutaassaaq. Ilaqutariit meerartallit illoqarfinni minnerniittut sapaatini akunnerni arlalinni ilaqutariinnerat allannguuteqartarnerat ajornartorsiutaangaatsiarsinnaasoq isumaqataavunga, erninermili isumaginnittarnerup pitsaassusaa attatiinnarneqassappat allamik aaqqiissutaasinnaasumik takusaqarsinnaanngilanga, ilusiuinermut nakorsaaneq allalluni akissuteqarpoq.
Erninerliorsinnaasutut aarlerinartut Nuummukartinneqartarnissaannut aalajangiineq, Juumuut peqatigiiffianni siulittaasup Rikke Louise Kuhnip paasisinnaalluarpaa, erninermimi pisoqaraluarpat upalungaarsimasut pitsaanerpaat tassaniipput. Taassumali anaanat naartusut erninissaminnut sapaatit akunneri pingasut sioqqullugit illoqarfimmut allamut amerlanertigullu meeqqatik allat illoqarfigisaminnut qimallugit erniartortarnertik aliasuutigisaraat juumuutut sulinermini nalaattarpaa.
- Anaanaasut (aaqq.) aliasungaatsiartarnerat nalaannikuuara aamma meeqqatik allat angerlarsimaffimminnut qimannissaannik ersisut nalaannikuuara – aammattaaq meeqqat illoqarfigisaminni ikiorserneqarnissaannut kommunimik suleqateqartariaqarnikuuvunga. Sakkortoorujussuuvormi – arnallu Nuummukaraangamik tamanna aamma eqqissiviilliutigisarpaat.
