Nunarput ilisimasaqarfigilissavaat

Qamutit assakaasullit atorlugit ilaatigut qimussertoqarsinnaassaaq, Siriusikkut assiinik isiginnaartoqarsinnaassalluni, sapangaaralerisoqarsinnaassalluni taavalu umimmaat qiviuinik illaarineq nuersagassaliornerlu misiligarneqarsinnaassallutik.

Kalaaliaqqanut sakialluttunut peqqissaasoq, meeqqanillu asaneqaqisoq, Ningiu, katersugaasiviup aamma nassaarisimagujaa, saqqummersitsinermilu ilaatinneqarluni.

Aamma filmitoqaq Qivittoq takuneqarsinnaassaaq, 1955-imilu piviusulersaarusiaq "Hvor Bjergene Sejler" aamma isiginnaarneqarsinnaassalluni.

Nunatsinnulli tunngasunik sammineqartut taakkuinnaanngillat:

Odensemmi uumasuusivissuani sapaatip-akunnerata uuma naanerani Kalaallit Nunaat aamma sammineqarpoq, tamannami ileqquulersimavoq. Kalaallit Illuat suleqatigalugu uumasuusivissuaq aaqqissuusisarpoq, ukioq-mannalu ilaatigut piniarnilersaartoqarpoq, tamulugassaqarluni, qimussertoqarsinnaasimallunilu, tamakku pineranni erinarsoqatigiit Umiaq aamma Rasmus Lyberth aliikkusersuipput. Uumasuusivissuup Kalaallit Nunaat pillugu aaqqissuussisarnera ukioq- manna arfinilissaanik pivoq, tamatigullu inunnit hornorujulikkaanit ornigarneqartarluni.

Ilisimatusarnerli soqutiginerugaanni aamma periarfissaqarpoq: Sønderjyllandimi itsarsuarnitsanik katersugaasivimmi uumasut naasullu ujarannguunnikut Nunatta Avannaaneersut saqqummersinneqarumaarput. Ujarannguunnikut Peary Landip kitaatungaani, J.P. Kockip kangerluani, katersugaasivimmiunit nassaarineqarsimapput.

Illu Atlantikumi ukiumoortumik filmertitsisarneq iluatsillugu filmit nunatsinneersut ukioq-manna takutissorneqassapput.