Nunap qeriuaannartup CO2-mik aniatitsinera ilimagisamit sukkaneruvoq
Nunap qeriuaannartup aakkiartortilluni CO2-mik gassinilli kissatsikkiartortitsisartunik allanik aniatitsisarnera ilisimaneqareerpoq. Kuldioxidilli nunamit qeriuaannartumit aniasup sukkassusaa siornatigut iluamik uppernarsarneqarsimanngilaq, silap pissusiisalu naliliiffiginiarneqartarnerini nalorninartoqartitsisartut annerit ilagisimallugit.
Maannamut uuttortaanerit ingerlanneqartartut qaammatini pingasuni-sisamani misileraanernik toqqammaveqartarsimapput. Missuinerit nutaat ukiut aqqaneq marluk uuttoortaasarsimanernik toqqammaveqarput. Taamaammat silap pissusaanik naliliiniarnermi toqqammavigissallugit eqqornerusumik atorneqarsinnaallutik.
Nunamik qeriuaannartumik ilisimatusarfimmi pisortaq, professor Bo Eberling, misissuinernik tupaallannartunik ingerlatsisuusup, misissuinerisa inerneri atuagassimi nunani tamalaani ataqqisaasumi, Nature Climate Changemi, saqqummiunneqarput.
- Silap pissusaata allanngoriartorneranut tunngatillugu, nunap qeriuaannartup CO2-ata nunarsuup silaannaanut anianera ukiunik qulinik imaluunniit 100-nik sivisussuseqarnersoq ilisimassallugu pingaaruteqarpoq. Kuldioxip nunarsuup silaannaanut anianissaanut iilti pisariaqarluinnartoq paasisatta aamma ilagaat, Bo Elberling oqarpoq.
Misissuinermi inernerit nutaat Nunatta avannaarsuani misissuivimmi Zackenbergimi misissuinernik toqqammaveqarput, aammali Svalbardimi Canadamilu nunamik qeriuaannartumik misissuinerit ilanngunneqarsimapput, piffissallu ingerlanerani kulstoffimik aniatitsinerisa assigiissuteqarnerat assut tupaallannartuuvoq, Bo Elberling oqarpoq.
