Nunanut allanut tunngasunut ministereqarfik nunanut allanut suli angalaqqusinngitsoq
Nunarsuup assinga Nunanut allanut tunngasunut ministereqarfimmi suli sungaartoq aappaluaartumik qalipaateqarpoq, tassangalu angalanissamut innersuussutit sapaatit akunneri kingulliit atuuttut suli attanneqarput.
Tamanna ministereqarfiup angalanissamut ilitsersuummik sapaatip-akunnikkaartumik nutarterinerani takuneqarsinnaavoq. Angalanissamut ilitsersuutit Statens Serum Institutimit kisitsisit tunngavigalugit suliarineqartarput.
Ilaatinneqanngitsoq ataasiinnaavoq, taannalu Italiap illoqarfiisa pingaarnersaata Romip qeqqaniippoq. Tassani tunillatsissimasut amerlassusaat amerlanngimmata takornariartoqarsinnaavoq.
Finlandimi tunillatsittut nunap immikkoortuisa ilaanni amerlanerat pissutigalugu Finlandimut angalaqqusisoqanngilaq. Finlandimut angalanerit siusinnerusukkut inassutigineqannginneranni nunamut Danmarkimiit isernissamut inerteqquteqarneq pissutaavoq.
Sulinngiffeqarluni angalanissat innersuussutigineqanngillat
Danskit oqartussaasuisa innuttaasoqassuseq aallaavigalugu 100.000-inik innuttaasoqartumi 30-nit amerlanerusut sapaatip-akunneranut tunillatsissimasutut nalunaarsorneqarfiinut angalanissat inassutiginngilaat.
Nunanut allanut tunngasunut ministereqarfimmit angalanissamut ilitsersuutit innersuussutaannaapput. Taamaammat taakku malinngikkaanni inatsisinik unioqqutitsinerunavianngilaq. Angalanissat pisariaqanngitsut tassaasinnaapput sulinngiffeqarluni angalanerit.
Nunamut angalaffigeqquneqanngitsumut angalagaanni taava angerlamut tikinnermi ulluni 14-ini angerlarsimaannarnissaq oqartussaasunit kaammattuutigineqarpoq.
Nunanut allanut tunngasunut ministereqarfik naalagaaffeqatigiinniittunut angalanissamut innersuusiorneq ajornera pissutigalugu Kalaallit Nunaat Savalimmiullu sungaartoq aappaluaartumik qalipaateqanngillat.