Nationalbanken: Kalaallit Nunaat nunanit allanit aningaasaqarnerinneruvoq
Unnukkorsiutissanik pisiniarneq akitsorsimaqisoq isumaqaruit Europami USA-milu atuisartunut ajornerujussuusoq.
Tassa naatsumik oqaatigalugu Københavnimi Nationalbankenip inerniliinera, taassumalu Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera misissoqqissaarsimavaa.
- Nunanut allanut naleqqiullugu aningaasat naleerukkiartornerat annikinneruvoq, Nationalbanken misissueqqissaarnermi nutaavimmi allappoq.
Ukioq manna juulimi akit agguaqatigiissillugu 2,2 procentpointimik qaffariarput 2021-mi juulimi akinut naleqqiullugit. Assigaa neqit poortukkat siorna aasakkut 100 koruunerunik ukioq manna aasaq 102,22 koruuninik akeqassapput.
Taamaattoq nunanit allanit nerisassat angallassinerillu akitsorianerujussuupput, soorlu aamma aalisarnermut uuliamit atortussiat aamma taamaattut.
Akit qaffannerunnginnerannut peqqutaavoq Kalaallit Nunaat nukissaqarniarnerup tungaatigut ilungersunartorsiornermik eqqugaanngimmat, soorlu pingaartumik massakkorpiaq Europa aaamma USA Ukrainemi sorsunnerup kingunerisaanik ilungersunartorsiortut. Nunat killiit nioqqutissanik Ruslandimeersunik inerteqquteqarput, tamatumalu pingaartumik gas-ip uuliallu akii eqqorpai.
Kisianni Kalaallit Nunaat sumiiffinni erngup nukinganik nukissiuutinit piujuartumik nukissamik annertuumik pisarpoq. Kiisalu ingerlatsivik Polaroil Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartoq pisussaavoq nuna uuliamik dieselimillu nioqqutissianik pilersussallugu, tamanna pisarpoq akit aalajangersimasut atorlugit kiffartuussinermut isumaqatigiissut tunngavigalugu, tamannalu isumaqatigiissutigineqarpoq Ukrainemi sorsunneqalinngikkallarmat.
Isumaqatigiissutip kinguneraa Kalaallit Nunaannut uulia 2023 tikillugu allanngussanngimmat.
- Uuliamit nioqqutissanik aalajangersimasumik akeqartitsinermik isumaqatigiissutip manna tikillugu akit qaffanneri nunami maani pinngitsoortippai, ukiorlu manna aningaasat annikilliartornerisa annikitsuutinneranut pequtaaqataalluni, Nationalbanken allappoq.
Kisianni taamaaginnaassanngilaq.
Tassami Ukrainemi sorsunneq ingerlaannassappat nunani allani akit apparnavianngillat, aamma uuliap akia. Tamatumalu Kalaallit Nunaat eqqussavaa.
- Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaata nunarsuarmi akinut qaffakkiartortunut ingalassimatinnissaa periarfissaanngilaq, nukissallu akiisa qaffannerat atuisartut akiliutigisartagaasa annertusinerinik kinguneqassapput, pingaartumik akinik aalajangersimasunik isumaqatigiissut 2023-mi atuukkunnaarpat, Nationalbanken allappoq.
Suliffissat amerlaqaat – illoqarfinni annerni
Taamaattoq massakkorpiaq aningaasaqarnermi ilungersunartorsiornissamut takkuttussamut Kalaallit Nunaat pakkersimaarpoq.
Tassami ukiuni arlalinni aalisakkat qaleruallillu akii qaffasissimapput, nunallu karsianut annertunerusumik aningaasaqartitsillutik.
Saniatigut illoqarfinni angisuuni Nuummi Ilulissanilu suliffissaaleqaisoqanngitsutut oqartoqarsinnaavoq, taakkunani suliffissaaleqisut procentinit marlunnit ikinnerummata. Pingaartumik sanaartornermik suliniutit arlallit soorlu mittarfiliornerit illuliornerillu tassunga peqqutaapput, ilutigalugulu pisortat ingerlatsiviini artorfiit amerlanerulersimallutik. Tassa kommunini namminersorlutillu oqaartussani atorfillit amerliartuinnarlutik.
Kisianni ajornarnerulerpoq Tasiilami suliffissarsiorniaraanni imaluunnit Kujataata annersaani. Taakkunani inuit seks procentiinit amerlanerit suliffissaqanngillat.
Kisianni ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera ukiorpassuarni aatsaat taama pitsaatigaaq, misissueqqissaarnermi taaneqarpoq.
- Aalisarnermi ukiut pitsaasut inuiaqatigiinni atuinermut annertuumik sunniussimapput, soorlu aamma aalisarnermi aningaasaliinermut aamma namminersorlutik oqartussat aalisakkanut qalerualinnullu akitsuutaanneersunik isertitaannut sunniussimasut.
Aningaasaqarnermi aaqqissuusseqqinnissaq pisariaqarluinnarpoq MASSAKKORPIAQ
Kisianni – tassami annertoqaisumik 'kisianneqarpoq': Ingerlaannarnavianngilaq annertuumik allannguisoqanngippat.
Tassami Kalaallit Nunaanni utoqqat amerliartorput, kinguariinnili inuusunnerit ikilillutik. Naatsumik oqaatigalugu innuttaasut utoqqaanerusut pisariaqartitaannik pisortanit ikiorneqarnissaannut akiliisussat ikinnerupput.
- Taamaattumik pisortat soraarnerussutisianut, peqqinnissaqarfimmut utoqqarnillu isumaginninnermut aningaasartuutaat siunnissami qaffassapput, akiligassallu ilungersunarnerat malittarisassani atuuttuni aningaasanik immikkoortitsiviunngillat, Nationalbanken allappoq.
Tamannalu ajornartorsiutaavoq annertoorsuaq, kingunerisaanillu Inatsisartuni politikerit aaqqissuusseqqipallattariaqarput nunap karsianut isertitat ullumernit annertuneroqisumik qaffatsitsisussanik – ilutigalugulu nunap karsiata aningaasartuutaanik annikillisitsisussanik.
Tamakku aningaasaqarnikkut immikkut ilisimasallit ukiorpassuarni nipituliuutigisarsimavaat.
- Attassisinnaanermut ajornartorsiutip politikkut tulleriiaarineq pisariaqalersippaa, taamaaliornikkullu aningaasartuuti annikilliartornerat akileraarutitigullu isertitat amerlineri ilaatigut inuussutissarsiornikkut peqataatitsisoqarnerunera aamma aatsitassarsiornermi, takornarialerinermi il.il. nutaanik inuussutissarsiuteqalernera, misissueqqissaarnermi allassimavoq.
Tamannalu akissaqartinniarlugu inuinnaat aningaasaqarnerisigut eqqortariaqarput.
Assersuutigalugu akileraarusersueriaaseq allanngortinneqartariaqarpoq, Nationalbanken siunnersuivoq, assigiinngitsut amerlanerit akileraaruserneqarnerisgut sulinermi aningaasarsiat kisimik akileraauserneqarnatik.
Assersuutigalugu ineqarfinnik tunisinerit akileraaruserlugit imaluunniit illumut toqqavissat attartorneri namminersorlutik oqartussanut akileraaruserlugit.
Aamma ikummatissanik nunap iluani sinnikunit pinngortunik akitsuusiinikkut akileraarutit qaffanneqarsinnaapput, taamaaliornikkullu aamma inuit nukissat piujuartitsisuneersut soorlu erngup nukinganeersut aamma eqqakkanit kiassarneqarnerneersut atorumanerulissavaat, Nationalbanken siunnersuivoq.