Nannut amerlassusaat apeqquserneqarpoq

Nannulli silap allanngoriartornerata kingunerisaanik ikiliartupiloornissaat aarleqqutigineqarpoq.

Nannut amerlavallaarnersut ikippallaarnersulluunniit nalornisigineqarpoq, piniartulli Arvianneersut Hudsonip kangerliumarnganeersut nannunniaqqusaanngillat, nannut tamaaniittut ikiliartupiloorsimanerarneqaramik.

Nannut Arviap nunaqarfittaanut annguttalersimapput, piniagassanillu aqutsisup Joe Savikataap oqaatigaa nannut sineriak atuarlugu taama kujavartigisimasut aatsaat takussaalersimasut.

Issittup sikutaata sukkanerusumik aakkiartornera taamaaginnassappat nannut 2050-imi pingajortarutaannanngorsimanissaat ilisimatuut eqqoriarpaat, ukiullu 100-t ingerlanerini ikilingaatsiarsimanissaat ilimagineqarpoq, nannut Canadap Kalaallilu Nunaata avannarpasissuani taamaallaat takussaalissallutik. Nannut pillugit ilisimatooq Andrew Derocher, Alberta Universitymeersoq taama oqarpoq.

Nunavummili naalakkersuisut piniartut tusaajumaruaat, nannut ikiliartunnginnissaat piniartut Nunavummiut ilimagimmassuk.

Taakku ukioq manna 105-inik nannuttasseqqinneqarput.

Nannut qassiunersut Canadami nalornissutigineqarpoq, kikkummi upperineqassappat? Biologit imaluunniit piniartut?

Canadap avatangiisinut ministeria Jim Prentice apeqqutit akissutisiniarlugit illoqarfimmut Winnipegimut qaaqqusivoq, piniartut, biologit ilisimatuullu ataatsimeeqatigiissinneqarnerisigut apeqqutit akissutissarsiniarneqassammata.

Radioaviisip Canadamit tusagassiisartua Marianne Stenbæk taama ilisimatitsivoq.