Naleraq: Qaleralinnut akitsuutip pinngitsoorani peernissaa piumasaqaatiginngilarput
Qaleralinnut akitsuut peerneqanngippat Naleqqap aningaasanut inatsisissatut siunnersuut akuersissutiginavianngikkaa, Jens Napaattuup sapaatit akunneri marluk matuma siorna oqaatigaa.
Jens Napaattoorli aningaasanut inatsisissap isumaqatigiinniutigineqarnerata aallartinnerani aningaasanut naalakkersuisumut, Asii Chemnitz Narupimut, ikinngutinnernerusumik oqariartuuteqarpoq:
- Pinngitsoorani peerneqarnissaanik piumasaqaateqanngilagut, akitsuulli peerneqassasoq naalakkersuisoqatigiinni suleqatigisatsinnut ersarissumik nalunaarutigaarput, Jens Napaattooq oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Naleraq aningaasanut inatsisissatut siunnersuummut akerliliivoq: Qaleralinnut akitsuut peerneqassaaq
Pinngitsoorani piumasaqaateqartoqannginneranik nalunaaruteqarnikkut Naleqqap naalakkersuisoqatigiit akornanni aningaasanut inatsisissap isumaqatigiinniutigineqarnerani isumaqatigiinnginnermik pisoqaqqissanersoq isumaliutigineqarnera annikillivaa.
Isumaqatigiissuteqarnissaminnut piareeqqasut
Ikinngutinnernerusumik Jens Napaattuup oqaaseqartarfimmik oqaaseqartarnera nangippoq:
- Kissaatigisatta tamarmik eqquutsinneqarnissaat qulakkeerneqarsinnaanngilaq, kisianni sunniuteqarniarsariinnassaagut.
Aningaasanut naalakkersuisoq, Asii Chemnitz Narup aningaasanut inatsisissap isumaqatigiinniutigineqarnerata aallartinnerani oqaaseqartarfimmit assinganik oqariartuuteqarpoq:
- Isumaqatigiinniarnerit ammasuunissaat, isummiusseriinngitsuunissaat akileraarutinut akitsuutinullu tunngasunik oqallinnerit ilisimasanik tunngaveqarnissaat Naalakkersuisut tunngavigaat.
IA isumaliutigilluaqqaariarlugu aalajangeerusuttut
Inuit Ataqatigiit qineqqusaarnerminni qaleralinnut akitsuutit peerneqarnissaat neriorsuutigaat, Inuit Ataqatigiiilli naalakkersuisoqarfimmiilernerminni qineqqusaarutaat sakkukillivoq.
Partiip qaleralinnut akitsuut suneqassanersoq ersarissumik ullumikkut aamma nalunaarutiginngilaa. IA-lli aningaasanut oqaaseqartartua, Hans Aronsen oqalugiarnermini oqarpoq:
- Akitsuutip peersinneqarnissaanut avissaartuuttoqarfiunngitsumik sumit aningaasanik aallertoqarsinnaanersoq oqallisigineqarnissaa pisariaqarpoq.
AAMMA ATUARUK Aalisartoq: Qaleralinnut akitsuummut 1,5 millionit koruunit akiliutigereerpakka
Nunatta karsiani matussusiisoqarsinnaappat Inuit Ataqatigiit qaleralinnut akitsuutip peerneqarnissaanut taamaalillutik ammaapput.
Qaleralinnut akitsuut Namminersorlutik Oqartussanut ukiut tamaasa 16 millionit koruuninik iluanaarutaasartoq nalilerneqarpoq.
Aalisarneq piujuartuunissaa pingaaruteqartoq
Siunissami aalisagartassaqarnissaa pissutigalugu aalisarnermi attanneqarsinnaasumik ingerlatsisoqarnissaa pisariaqartoq, Asii Chemnitz Narupip oqaaseqarnermini aalajangersumik oqaatigaa.
- Sinerissap qanittuani qaleralinniarneq saarullinniarnerlu uumasoqatigiiaanut piujuartitsinngilluinnarpoq. Nunatta pissarititaasa pingarnersaat - aalisarneq - akisussaaffeqartumik ungasinnerusuorlu eqqarsaatigalugu , aalisapiluttoqarnanilu Naalakkersuisunit aqunneqarnissaa pingaaruteqarpoq.
Isumaqatiginninniarnermi tullinnguuttoq tassaavoq, partiit tamarmik Naalakkersuisut aningaasaqarnermut inatsisitissatut siunnersuutaanik eqqartueqateqarnissaq. Tassanimi ukiup ingerlanerani akuerineqartussatut aalajangiiffigineqartussami, aningaasanut inatsisissamut allannguutissanik partiit piumasaqaateqarnissaminnut periarfissaqarput.