Juullikkunni angalaneq: Timmisartukkut angallanneq allanngortinneqarsinnaasoq

Naalakkersuisut nakorsaanerlu aqagu

pingasunngornermi  tusagassiortunik katersortitsiniarput.

KNR-ip paasissutissarsiai naapertorlugit tusagassiortunik katersortitsineq juullip tungaanut timmisartukkut angallanngermut allannguutinut tunngassaaq.

Inuit juullikkunni sulinngiffeqarnerminni nunatsinnit nunatsinnullu angalanissaminnik taamaatitsiinnarnissaat oqartussanit novembarip qiteqqunnerani kaammattuutigineqarpoq. Tamanna juullikkunni angalasoqarnerata kingunerisaanik Danmarkimit nunatsinnut coronamik tunillatsissimasumik isertoqarnissaata tunillaassuunnerullu aallartinnissaata ernumatigineqarnerannik pissuteqarpoq.

AAMMA ATUARUK Namminersorlutik Oqartussat coronap tunillaassuussinnaanera pillugu: Juullimi angalanissat pinngitsoorniakkit

- Nunatsinnut angalasartut maanna ikittunnguuput, tassa sapaatip akunneranut agguaqatigiissillugit 400-t ataallugit tikittarput, nakorsaaneq, Henrik L. Hansen oqarpoq.

- Taakkuli siumut utimullu angalaniartut juullikkunni amerlingaatsiartusaapput. Nukingernartorujussuussaaq nakkutigiuminaannerullunilu. Taamammat angalasut amerlivallaannginnissaanut qanoq iliuuseqartoqassava?, nakorsaaneq novembarip ulluisa 13-ianni tusagassiortunik katersortitsinermi oqarpoq.

Tamatuma saniatigut timmisartukkut angalanissamut billetsit kingusinnerusumi pisussanngorlugit akeqanngitsumik allanngortinneqarsinnaalersinneqarput.

Anersaartuutinut illersuutinik atuinissamut malittarisassat nutaat

Naalakkersuisut nunatsinnut ikittunut malittarisassanik nutaanik atulersoqarnissaa aamma paasissutissiissutigaat. Taanna anersaartuutinut illersuutinik atuinissamut tunngassuteqarpoq.

Aqagu decembarip ulluisa aappaannit nunatsinnut tikittut 12-ileereersimasut timmisartornermi, najukkaminit Covid-19-imullu misissortikkiartorfigisassaminut ingerlanermi inunnik allanik naapitsinermi 2 meterit ataallugit ungasissuseqartumiikkunik anersaartuutinut illersuuteqanngikkunik kiinnamut assiaquteqassapput.

Piumasaqaat inuup silamiinnerani inunnut allanut 2 meterinit ungasinnerusumiiffiginngisaani aamma atuutissaaq. Assersuutigalu niuerniarnerusinnaavoq. Kisianni inuit allat qaninnagit anersaartuutinut illersuuteqaratik pisuttuarsinnaapput.

Coronamik misissortinnermi tunillatsissimannginneq uppernarsarneqarpat imaluunniit tikinnermit ullut 14-it qaangiunneranni ersiuteqalinngikkuni anersaartuutinut illersuuteqaqqusineq atorunnaassaaq.

Nunatsinni tunillatsissimasutut uppernarsarneqarsimasut katillugit 18-iusimapput. Taakku tamarmik peqqisseqqinnikuupput, taakkunanngalu napparsimmavimmut uninngasoqarnikuunani.

Namminersorlutik Oqartussat angalanissat pisariaqanngitsut tamarmik unitsinneqarnissaat aamma kaammattuutiginikuuaat.

Pisariaqanngitsumik angalanerit suuppat?

• Sulinngiffeqarnermut atatillugu angalanerit

• Sulinermut atatillugu angalanerit pisariaqarluinnanngitsut

• Sulinermut atatillugu angalanerit, siunertaasumik oqarasuaatikkut imaluunniit videokkut ataatsimeeqateqarnikkut naammassineqarsinnaasut

• Angalanissamik aalajangiinissaq innuttaasut, suliffeqarfiit oqartussaasullu ataasiakkaat aalajangigassaraat.