Naalakkersuisut danskit illersornissamut isumaqatigiissutaat suli isummerfiginngikkaat
Danskit kalaallillu naalakkersuisui silap pissusiata allanngoriartornera pillugu akiueqatigiinnissamik Ilulissaniinnerminni ippassaq isumaqatigiittorujussuupput. Illersornissarli eqqarsaatigalugu suli imminnut naapivissimanngitsut ullumi paasinarsivoq.
Folketingemimi ilaasortat danskit Issittumi piginnaasaqalernissamut isumaqatigiissutaannut Naalakkersuisut tapersersuinerlutik ersarissumik suli isumminngillat.
- Issittumi piginnaasaqalernissamut isumaqatigiissummut tunngasut oqaloqatigiinnerit naammassineqareerpata taakkua saqqummiunneqassaqqaarput, Múte Bourup Egede oqarpoq.
Taava Naalakkersuisut Issittumi piginnaasaqalernissamut isumaqatigiissummut tapersersuinersut maanna oqaatigisinnaanngiliuk?
- Oqaloqatigiinnerit ingerlanneqarmata naapeqatigiinnissallu qanillattorsarneqarmata tassunga killeqarallarpoq massakkut, Múte Bourup Egede oqarpoq.
1,5 milliardit koruuninik Issittumi nakkutilliinerunissamut aningaasaliineq
Folketingip illersornissaq pillugu isumaqatigiissutitaaq 2018-imi akueraa. Saniatigut 4,8 milliardit koruuninik Illersornissaqarfimmut 2023-p tungaanut aningaasaliinissaq isumaqatigiissutaavoq.
Partiit illersornissaq pillugu isumaqatigiissusiortut sualummik Atlantikup Avannaani Issittumilu 2023-p tungaanut nakkutilliinerunissamut saniatigut 1,5 milliardit koruuninik 2019-imi aningaasaliipput.
Isumaqatigiissummut aningaasaliissutit 1,5 milliardit koruuniusut affaat - tassa 750 millionit koruunit - timmisartuaqqanik ungasianiit aquttakkanik nunatsinni nunami nakkutilliissutaasussanik marlunnik pisinermut ingerlatsinermullu atorneqassapput.
50 millionit koruunit Kangerlussuarmi sakkutuunngorniarfissamut atorneqassapput.
390 millionit koruunit Savalimmiuni silaannakkut aalerinaarinissamut radarimut atorneqassapput.
Tassa imaappoq Naalakkersuisut issittumi danskit nukittorsaarusunnerat suli isumaliuutigaat.
Eqqartorsimanngikkaat
Sammisarli taannarpiaq pillugu ministeriunerup Naalakkersuisut siulittaasuallu tikeraarnermini eqqartorsimanagu oqarpoq.
- Piginnaasaqarnerulernissamik annertusaaniarnermut isumaqatigiissut aalajangersimasoq oqallisiginngilarput, pissutigalugu illersornissamut isumaqatigiissutip pioreersumut ilaareermat. Europa qanoq ittoq isiginiarneripput aamma tamanna Issittumut qanoq kinguneqarsinnaanersoq ataatsimut misissuiffigeqqissaarnissaa sammineruarput.
- Kisianni illersornissamut isumaqatigiissutip isumaqatigiissutaareersup suliarineqarnissaanut atatillugu qanimut ingerlaavartumik suleqatigiippugut, Mette Frederiksen oqarpoq.
Oqallisaaqisoq
Issitumi piginnaasaqalernissamut isumaqatigiissut ilaatigut danskit Kangerlussuarmi illersornissamut ilinniarfeqalernissaanik nunattalu dronet atorlugit nakkutigineqarnerulernissaanik anguniagaqarnerannik imaqarpoq.
Tamannali Naalakkersuisut qujarunneraat aasaq oqallisaaqaaq. Taamanimi nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisuusimasup, Pele Brobergip iluarinngilaa. Taannami taamani oqarpoq, nunatsinni sakkutooqarnerup nukittorsarneqarnera Naalakkersuisut politikkiminni anguniagarinngikkaat.
