Naalakkersuisut aatsitassanik qaqutigoortunik Kuannersuarni suliniut tusarniaassutigigaat
Aatitassarsiutileqatigiiffik Greenland Minerals Kuannersuarni aatsitassanik qaqutigoortunik piiaarusuppoq.
Kuannersuarni aatsitassarsiorfik pillugu paasissutissat piviusut:
- Kuannersuit Narsap kilometerinik 7,5-inik ungasitsigisumi avannarpasissortaaniippoq.
- Aatsitassarsiorfik asimi 700 meterinik qutsitsigisumiipppoq.
- Greenland Mineralsip aatsitassarsiorfk ukiuni 37-ni piiaaffiginiarpaa.
- Aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarnerani nunaqavissunik 328-nik suliffissaqartitsisoqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik qaqutigoortunik ilaatigut uranimik thoriumimillu saffiugassaqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaannik piiaaffiusassaaq.
- Ukiuni 37-ni aatsitassarsiornermit sinnikut 111 millionit tonsiussapput qaarsorlu (qaarsumit piiarneqartumit sinnikut ) 111 millionit tonsiussalluni.
Tusarfik: Pinngortitaleriffik aamma Nationalt Center for Miljø og Energi, IPN-iliaq.
Greenland Mineralsillu VVM-imik nassuiaataata Namminersorlutik Oqartussani Avatangiisinut aqutsisoqarfimmit septembarimi akuerineqarnerata kingornatigut suliniummi pingaarutilimmik ullumi alloriartoqarpoq.
AAMMA ATUARUK Savaatillit suliniaqatigiiffillu Kuannersuarni aatsitassarsiortoqalersaarnera ernummatigigaat
Suliniutimmi tamanut tusarniaassutigineqarsinnaalernissaanut uppernarsaatit kalaallisuumut nutserneqarnissaat Naalakkersuisunillu akuersisoqarnissaa amigaataasimavoq. Tamannalu Naalakkersuisut maanna akuersissutigaat.
Ingerlatseqatigiiffiup suliniutip kingunissaanut nassuaataa VSB-mik nassuiaammik aamma taaneqartartoq siorna akuerineqarpoq.
Nassuiaatit taakku marluk maanna tamanut tusarniaassutigineqarput.
Illuatungeriit soqutigisaqartut tamarmik ullumikkut decembarip ulluisa 18-iannit sapaatini akunnerni aqqaneq marlunni oqaaseqaateqarsinnaallutillu suliniummut ernumassuteqarnerminnik saqqummiussisinnaapput.
Oqaaseqaatit tamarmik suliarineqarlutillu hvidbogimi akineqassasut, Naaalakkersuisut oqarput. Hvidbog tassaavoq tusarniaanerup nalaani suliniummut oqaaseqaatit nassiunneqartut tamarmik katersorneqarfiat.
Tamatuma kingorna Aatitassanik Suliassaqarfinnut Avatangiisinullu Aqutsisoqarfiup ilisimatuussutsikkut siunnersortaasa hvidbog VVM-imullu nassuiaat misissussavai.
Taanna taammassippat VVM hvidbogiliu Naalakkersuisunut suliassanngorlugu saqqummiunneqassaaq.
Naalakkersuisut taakkuninnga akuersissappata ingerlatseqatigiiffiup piiaanissamut akuersissuteqarfigineqarnissamut qinnuteqaatini tunniussinnaalissavaa.
Kujataani piffissami qaninnermi tusarniaasoqassasoq
Naalakkersuisut tassunga atatillugu tusarniaanerup nalaani suliniut pillugu nunatta kujataani tusarniaanermik ataatsimiititsiniarlutik aamma aalajangerpaat.
AAMMA ATUARUK Greenland Mineralsip nalunaarusiaa ASAA-p akuerigaa
Igalikumi, Narsami, Narsarsuarmi, Qaqortumi Qassiarsunnilu aamma ataatsimiititsisoqassaaq. Tusarniaanermilli ataatsimiititsinissamut suli ulluliisoqanngilaq, taakku kingusinnerusukkut nalunaarutigineqarumaarput.
Suliniutip tusarniaassutigineqarnera Naalakkersuisut suliniummik akuersineranik isumaqanngilaq. Aatsaat ingerlatseqatigiiffiup, Naalakkersuisut kommunillu akornanni suleqatigiinnissamik isumaqatigiissummik (Impact Benefit Agreement) atsiorneratigut piiaanissamullu akuersissummik nalunaaruteqarnikkut aatsaat inaarutaasumik akuerisisoqassasoq, Naalakkersuisut tusagassiuutinut nalunaarummi allapput.
- Tamanut ammasumik tusarniaaneq Kalaallit Nunaannut tamarmut alloriarneruvoq pingaarutilik sivisuumik utaqqineqartoq, aatsitassanut naalakkersuisoq, Jens Frederik Nielsen (D) oqarpoq.
Suliniutip inaarutaasumik akuerineqarnissaanut suliniutip ingerlanera pillugu annerusumik uani atuagaqarsinnaavutit.