Naalagaaffiup utoqqatsernera iluaqutaasarpoq
- Meeqqat nunamut allamut aallarteriarlugit peroriartortinneqarneri Australiami pisumut assigulluinnarput. Maria Rytter, australiamiut saammaasseqatigiinniarlutik suliniarnerat pillugu ilisimatusarsimasoq atuartitsisartorlu, meeqqat 1951-imi misiliutigineqartut pillugit taama oqarpoq. Australiami meeqqat tuusintilikkaat 1900-kkunni arsaarinnissutigineqarlutik meeqqat angerlarsimaffiinut kiisalu qaamasunik amilinnut meerarsiartaarsinneqartarput, taamaaliornikkut nunap inoqqaavisa aboriginaalit kulturiat kinguaassiornerallu annikillisarniarneqarluni. Australiap Primierministeria Kevin Rudd pisimasut pillugit pisortatigoortumik februaarip 13.-iani 2008-mi utoqqatserpoq. Canadami inuit meerartaat assigusumik pineqarneri pillugit Canadami premierminister Stephen Harper 2008-mi aasaanerani aamma utoqqatserpoq. Taamatullu utoqqatserneq saammaasseqatigiinnertut sunniuteqartartoq, Maria Rytter nassuiaavoq.
- Iluaqutaanera pillugu nalunaarusiornerit amerlaqaat, utoqqatsernerup kingunerisaanik oqaluttuarisaanermi pisut qulaajarneqarsinnaanngortarput. Atuagaq Many Voices - Kalaallisut nutseraanni ima isumaqartoq nipit amerlasuut- assersuutissaalluarpoq, atuakkami ilaqutariit amerlasuut oqaluttuartinneqarput. Peqataasut tamarmik immikkut oqaluttuarnerisigut oqaluttuarisaanermi qanoq pisoqarneranik paasisaqarput, tamarmik immikkut oqiliallaatigisaannik, taamaammat pingaaruteqarluinnarpoq oqaluttuarisaanermi pisut oqaluttuarissallugit. Maria Rytter, oqaluttuarisaanermik ilisimatooq kiisalu inuup inuiaqatigiillu pissusiinik ilinniagartuujusoq tikkuaalluni aamma oqarpoq, utoqqatserneq pineqartunut kisimi iluaqutaaginnarani inuiaqatigiinnut aamma sunniuteqartartoq. - Oqaluttuarisaanermi pereersut assigisaannik pisoqaqqinnginnissaa pingaaruteqarpoq. Inuiaqatigiinni eqimattakkuutaanut imaluunniit inunnut ataasiakkaanut innarliisoqarsimappat taava pisimasut paasiniassallugit pingaaruteqarluinnarput. Innarliinerit qanoq pisimanersut paasiniassallugit saqqummiutissallugillu, tassani ilumoortup isertuunneqarsinnaannginnera ersersinneqassalluni. Tassami ilumoortoq piumanngikkalluarutsigulluunniit arlaatigut saqqummertussaavoq.
Maria Rytterip oqarnera eqqarsaatigissagaanni, eqqumiigineqarsinnaavoq Danmarkimi naalagaaffiup meeqqat 22-t utoqqatserfiginngisaannarmagit, taakku 1951-imi angajoqqaavinit ilaqutaanniillu arsaarinnissutigineqarput kingornalu meeqqat angerlarsimaffiinut inissinneqarput imaluunniit meeravissiartaarisinneqarmata.
- Paasisinnaanngilara utoqqatsernissamut suna aporfiussanersoq- pisoq pillugu itinerusumik misissuisoqarnissaa amigaataasoraara. Meeqqat angajoqqaaviniit ilaqutaanniillu sooq arsaarinnissutigineqarpat aamma sooq meeravissiartaarisinneqarpat, kiisalu Danmarkimi meeqqat angerlarsimaffiannut inissinneqarnerat misissorneqartariaqarsoraara. Kalaallit Nunaanniit apeqqutit paasiniassallugit misissuisoqarnissaa pingaaruteqarsoraara. misissuinikkut takussutissiisoqassaaq, utoqqatsertoqarnissaalu pisariaqarnersoq tunngavilersorneqassalluni. 1951-imi misiliineq pillugu tamakkiisumik misissuiffigineqarsimannginnera maluginiarpara, Maria Rytter oqarpoq.
