Misissuineq nutaaq: Maniitsup eqqaani ullorissap anaanit itersaq pisoqaanerpaajunngilaq

Maniitsup kujataani Napasup timaani itersaq ullorissap anaaninngaaneersuunerarlugu

Danskit 2012-imi misissuinerat nunarsuarmi tamarmi uissuummissutigineqarpoq.

Ilisimatuut ullorissap anaanit itersarsuarmik nunatsinni nassaartut Indiami, Englandimi, USA-mi Danmarkimilu tusagassiuutit allapput.

Nassaarneq nersorneqarpoq, Maniitsumilu itersarsuaq ullorissap anaanit itersarsuarni ilisimaneqartuni pisoqaanersaattut Guiness Rekordbogimut ilanngunneqarluni.

Atuagassiaq Videnskaben.dk taama allappoq.

- Uggornarpoq, ullorissammi anaanit itersarsuusoq uppernarsarsinnaasuugutsigu pissanganarnerujussuussagaluarpoq. Sumiiffimmiilli tusintilikkuutaanik misissueqqissaagaqarpugut, ullorissallu anaanit itersarsuuneranik takussutissanik nassaanngilagut. Nassaagut tamaasa nunarsuup sananeqaataata ineriartorneranik nassuiarneqarsinnaapput, Københavns Universitetimi Institut for Geovidenskab og Naturforvaltningimi geologimut adjunkti, Kristoffer Szilas Videnskab.dk-mut oqarpoq.

Ilanngunneqarsimanngitsoq

Taanna ilisimatusaatigineqartumut ilisimatuutut misissuinerit pillugit atuagassiakkut Earth and Planetary Science Lettersikkut saqqummersinneqartumut allaaserinneqataavoq.

Maniitsoq tusagassiuutinit allaaserineqaraluartoq Guinness Rekordbogimullu ilanngunneqaraluartoq, sumiiffik ullorissap anaanit itersaqartutut ilisimatuut allatuiffiinut ilanngunneqarnikuunngitsoq, Kristoffer Szilas oqarpoq.

- Immikkut ilisimasallit akornanni ullorissap anaanit itersatut akuerineqarnikuunngilaq. Taama oqarnerup saqqummiunneqarami isummanik akerleriiffiuneranik tamanna takutitsivoq. Tusagassiuutinili Guinness Rekordbogimilu allaaserineqartorujussuummat, Maniitsoq ullorissap anaanit itersatut oqaluttuarineqaannartarpoq, Kristoffer Szilas oqarpoq.

Ilisimatooq ujarassiooq Adama Garde Maniitsumi sumiiffik ullorissap anaanit nakkarfigitissimasoralugu paasisimasat aallaavigalugit eqqoriaaqqaartuuvoq.

Taassuma misissuinermut nutaamut allaaserisaq atuareerpaa, arlalitsigullu soqutiginartoq oqaatigalugu.

Taama oqartoqaannarsinnaanngitsoq

Maniitsumili ullorissap anaanit itersarsuaqarnersoq pillugu qulalinngilaq.

- Nunami itersarsuarnik allanik taama pisoqaatigisunik nunarsuullu qalipaani taama ititigisumiittumik ilisimannittoqanngilaq. Taamaammat nunami itersaq ukiut 3 milliardit matuma siorna pinngortoq qanoq isikkoqassanersoq tunngaviusumik ilisimaneqanngilaq. Aalajangiinermi tunngaviit nalinginnaasut atorlugit ullorissap anaanit itersaanngitsoq oqartoqaannarsinnaanngilaq, nunarsuup qalipaata qutsinnerusuani itersani nutaajunerusuni nunap sananeqaataata kemiiannik assingusunik nassaarnissaq naatsorsuutigineqarsinnaanngilluinnarpoq, Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu ujarassiuutut misissuiffimmi ilisimatuut pisortaat Adam Garde Videnskaben.dk-mut oqarpoq.

Ujarassiooq suliamut attuumassuteqanngitsoq Rasmus Andreasen aperineqarami ullorissap anaanit ukiut 3 milliardit matuma siorna nakkartumit itersaq qanoq isikkoqassanersoq oqaatigineqavissinnaanngitsoq pillugu Adam Gademut isumaqataavoq.

- Adam Gade taassumalu suleqatai Maniitsoq ullorissap anaanit itersarsuusinnaasoq pillugu ilisarnaatinik saqqummersitsipput, kisianni uppernarsaativinnik saqqummiussinngillat. Uppernarsaatinilli amigaateqarneq isumaqanngilaq ullorissap anaanik nakkartoqanngitsoq, Institut for Geoscience på Aarhus Universitetimeersoq Rasmus Andreassen Videnskaben.dk-mut oqarpoq, nangillunilu.

- Illuatungaatigut oqartoqarsinnaavoq, una misissuineq nutaaq paasisanik saqqummiussilluarpoq. Sumiiffimmit annertoorujussuarmit misissugassarpassuarnik katersereerlutik ullorissap anaanit itersaaneranut ersersitsisunik nassaarsinnaanngimmata, Maniitsup ullorissap anaanit itersaaneranik paasisat aallaavigalugit eqqoriaanerup eqqortuunera ilimanarpallaarpasinngilaq.