Korea Avannarleq qarsutsinersuaqarfiuvoq
Inuit hundredelikkuutaat ajunaarsimapput imaluunniit maqaasineqarput Korea Avannarlermi sakkortuumik siallerujussuarnerata kingunerisaanik qarsutsinersuaqarfiummat. Koreami Nutaarsiassaqartitsivik KCNA taama nalunaaruteqarpoq. Korea Avannarleq innutaminut inuussutissaqarniarnikkut ukiut siuliinili maannamut ajornartorsiuteqartareerpoq.
Inuit hundredelikkuutaat ajunaarsimapput imaluunniit maqaasineqarput Korea Avannarlermi sakkortuumik siallerujussuarnerata kingunerisaanik qarsutsinersuaqarfiummat.
Korea Avannarliup ukiorpassuarni inuussutissaqarniarnikkut innuttaminut amikkisaaruteqartuarnini sorsuutigisimavaa, nalunaarutigineqarpoq, qarsutsinersuaqarnerata kingunerisaanik nuna 10.000 hektarinik annertussusilik naggorissarneqartartoq atorsinnaajunnaartoq, marallummik matuneqarnermigut aammalu kuugussaasarnerminik pissuteqartumik.
Korea Avannarlermiut nutaarsiassaqartitsiviat KCNA paasissutissiivoq, pisortat illuutaat 800-it kiisalu ikaartarfiit 540-nik amerlanerusut kuugussaasimasut.
Qimutsuitsut aqqutaat aserorneqarsimapput, angerlarsimaffiillu tusindtillit aamma piuneerunneqarsimallutik.
“Kisitsisit naliliinitsitut issappata, annilaanngatigisorujussuuarput, ilimagisatsinniit ajunaarnersuaq annerujussuusoq”, Paul Risley, Aasiami Naalagaaffiit Peqatigiit inuussutissalerinermut ataqatigiissaarisuat oqarpoq.
Naalagaaffiit Peqatigiit ikuiniaqatigiivi ajunaarnersuaqarfiusunut apuunniarsaripput, qarsutsinersuaqarfiunerpaasut tassaapput, nunap kujataa´tungaaniittoq illoqarfiit pingaarnersaat Pyongyang aammalu nunalerinermik inuussutissarsiutillit amerlanerpaat tamaani najugaqartut.
Korea Avannarleq anorersuarujussuit pingasut ukioq kingulleq eqqorpaat, taamanikkut inuit 800-nik amerlanerusut ajunaarput maqaasineqarlutilluunniit.
Ajunaarsimasut qanoq amerlatigineri aseruatitsinerillu qanoq annertutigineri Korea Avannarliup ukioq kingulleq nalunaarutigisimasai ukioq mannamut 2007-mut naleqqillugit annertunerusimapput.
Ukiorpassuarni inuuniutigalugu naasorissaanerup aqunnerlunneqarnerata kinguneraa nunap nammineq innuttaminut 23 millioniusunut naammattunik nerisassanik tunisassiorsinnaannginnera.
1990-kkut qiteqqunneranni kaannersuaq kinguneqarpoq innuttaasut 10 %-ii perlerlutik ajunaarmata, ilisimatuut taama naliliipput.
Ukiorissaaraluartumiluunniit Korea Avannarliup nerisassat 1 million tonsit amigaatigisarpai, aviisi Politiken taama allaaserinnippoq.
