Kina Japanilu kingumut aaqqiagiinngilerput

Kiinamiut aalisariutaat japanimiut sakkutuuisa umiarsuaannit qanittumi unitsinneqarmat japanimiunut kamanneq sakkortusivoq.

- Kinap qiterpasissuani japanimiut suliffissuaqarfigisaanni sakkortuuliortoqarpoq, inuit ikinnerpaamik 10.000-it aqqusinerni japanimiut pisiniarfiinik biiliinillu sequtseripput, japanimiullu erfalasuinik ikuallaallutik. Japanimiunik isorinninniutinik erinarsortoqarpoq, oqaatsinillu kamannermik takutitsisunik nilliasoqarluni, japanimiullu tunisassiaannik pisiumajunnaartoqarnissaanut kajumissaarisoqarluni.

Akerliunerit nakuusernertaqartut sapaatip akunnerata naanerani aallartipput sulilu akerliusoqarpoq, qeqertat uuliaqarfimmiittut japanimiut Japanimut ilaanerarmassuk kiinamiut kamaatigaat.

Immami aporaattoqarpoq, japanimiut sakkutuuisa umiarsuaata kiinamiut aalisariutaat akerleriiffiusumiittoq unitsimmassuk, angallatillu naalagaa ulluni arlalinni tigummillugu. Maannali angallatip naalagaa iperagaareerpoq nunallu taakku marluk imminnut attaveqatigiinnerat aaqqikkiartulerluni, kiinamiulli naalakkersuisui iliuuseqaqqinniannginnerat innuttaasut amerlasuut ajuallaatigaat.

Eqqissiviilliornerit ima ingasatsigilersimapput allaat japanimiut pisortatigoortumik Kinami oqartussanut japanimiut Kinami pigisaannik illersueqqullugit.

Eqqissiviilliortoqarunnaarnissaa tamatsinnut pingaaruteqarpoq, japanimiut naalakkersuisuisa siulittaasuat oqarpoq, DR ilanngutassiivoq.