Kiinami nunap immikkoortuani Xin Jiang-imi eqqissiviilliortoqaqqilerpoq
Illoqarfimmi Urumqi-mi Kinamiut politiivi sakkulersorsimaqisut tuusintilikkaat maanna eqqissisimatitsiniarsaripput. Saassussinerit arlallit inuit aalassassimaarutigisorujussuuaat, tassami saassunneqartut kapuutinik kapineqartarsimammata.
Nukappiarannguaq qulinik aqqanilinnilluunniit ukiulik politiit biiliinut ikitinneqarpoq.
Kinamiut naggueqatigiinnit Uighurineersut angutit pingasut nukappiaraq uppiteriarlugu kapuutimik toqunartortalimmik kapisimavaat. Tamatumalu kingornagut inuit akornannut tammaqqillutik. Angut aalassassimaaqisoq taama oqaluttuarpoq. Taanna naggueqatigiinnut Han-inut ilaavoq, nukappiaraq kapuummik kapineqartoq maanna napparsimmaviliaanneqalersoq aamma taakkununnga ilaavoq.
Nunap immikkoortuani Xin Jiangimi inuit 21 millionit najugaqarput. Taakkua amerlanersaat naggueqatigiinnut Han-inut ilaapput, ilarpassuili Uighurinut muslimiusunut, Tyrkiamiunit kingoqqisuusunut ilaapput.
Illoqarfimmi Urumqi-mi eqqissiviilliornerit naggueqatigiit assigiinngitsut taakku marluk aaqqiagiinnginnerannik patsiseqarput.
Aaqqiagiinnginnerit juulimi inuit 200-t inuunerannik akeqarput.
Eqqissiviilliornerit sisamanngormat sakkortuseqqipput, tv-qarfiup naalagaaffimmit ingerlanneqartup oqaluttuarimmagu, ikinnerpaamik inuit 470-it inunnit eqqumiitsunit saassunneqartarsimasut, kapuutinillu toqunartortalinnik kapineqartarsimasut.
Urumqi-mi borgmesterip tulliata oqaatigaa saassunneqartartut amerlanersaat naggueqatigiinnut Han-ineersuusut. Massakkorpiaq inuit 500-t nakkutigineqarlutik napparsimmavimmiipput. Taakkunannga 100-t missaanniittut qularutissaanngiitsumik kapuummik toqunartulimmik kapineqarsimapput.
Ullaarmanna aqqusinerni eqqissiviilliortut avissaartinniarlugit politiit qulliliornartunik atuisariaqarsimapput. Inuppassuit naggueqatigiinnit Han-ineersut isumaqarput naalakkersuisunit naammaginartumik isumagineqaratik, taamaattumillu Xin Jiangimi siuttuusup kommunistiusup tunuarnissaa piumasaraat.
