Kangia-kitaata kommunissaani suleqatigiilersussat atsioqatigiipput
”Siunissaq meeqqat pigaat” isumaqatigiissummi qulequtaritinneqarpoq, Kangia-kitaatali kommunissaani ajornartorsiut alla aamma aaqqiiviginiarneqarpoq. Borgmesterinngortussaq Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiinneersoq ima oqarpoq:
- Nuummi illoqarfinnilu allani inissaaleqineq annertoorujussuusoq ilisimaneqarpoq, paarlattuanillu Paamiuni inissiat inuttassaaruttut. Taamaammat inissaqarniarnermut apeqqut pingaartoorujussuuvoq aaqqiissuteqarfigissallugu, Asii Chemnitz Narup oqarpoq, nangipporlu:
- Suleqatigiiulluta taakkuinnaalluta aaqqissinnaanngikkipput nassuerutigereerparput. Taamaammat suliassaq siulleq pingaarnerlu tassaassaaq isumasioqatigiisitsinissaq, sanaartornerup iluani susassaqartut tamarmik peqataaffigisassaannik. Misilittakkat, ilisimasat takorluukkallu tamatta atorfissaqartippagut. Suleqatigiinnikkut ajornartorsiut anigortariaqarparput, allatut ajornaqaaq, Asii Chemnitz Narup oqarpoq.
Meeqqat atugarisaat pisinnaatitaaffiisalu annertuumik alaatsinaanneqarnissaat nukittorsarneqarnissaallu Demokraatit siulittaasuat Per Berthelsen oqarpoq, soorluttaaq innuttaasut sullinneqarnerat pisariillisaaviginiarneqartoq:
- Innuttaasut kommunimit sullinneqarnerminnut atatillugu saaffiginninnerminnut aqqutissaannik naatsunik pilersitsinissaq pingaaruteqarpoq. Taamaaliornikkut atoruminarsaasoqassaaq. Namminersornikkut inuussutissarsiuteqartut annertunerusumik akuutinneqarnissaat aamma pingaaruteqarpoq, aalisartut piniartullu akuutinniarneqarnissaat tassani aamma ilaalluni. Isumaqarpunga isumaqatigiissut pitsassuusoq, ataqqillugulu sullissinera ingerlatissallugu, Demokraatit siulittaasuat Per Berthelsen, Kangia-kitaata kommunissaani borgmesterip tullia siullertut inissittussaq oqarpoq.
Per Nukaaraq Hansen qinigassanngorteqatigiinneersoq oqarpoq nutaanngorsaanissaq pingaarnerpaajusoq, soorluttaaq meeqqat innuttaasullu sullineqarnerat pitsanngorsaavigineqarnissaat pingaartuusoq.
