Kangerlussuup Sisimiullu timaanni tuttorpassuaqarpoq
Ilimanarpoq Kangerlussuup Sisimiullu timaanni tuttut taama amerlatigiinnarumaartut. Tuttut amerlassusaat 98.300-nut tagginneqarpoq biologillu naliliinerat malillugu 67.000-inik amerlavallaarput nerisassaqarnissaat eqqarsaatigalugu. Nunarujussuarli najugaraat tuttut amerlanersaat imaasiallaannaq tikitassaanngitsumi uninngaarfinnaaqarlutik tamaangalu piniariat takkutinngisaannarput.
Kangerlussuup Sisimiullu eqqaannut aavariat arlallit ukiormanna susaarsimapput. Taama pisoqarpoq nunatsinni tuttoqatigiit amerlanersaat tamaaniikkaluartut. Taamaammat ilisimatuut ilimagaat tuttut ikinnerpaamik 98.300-ut missaannikkumaartut
- Kangerlussuup Sisimiullu timaanni nunap qanoq ittuunera uani apeqqutaalluinnarpoq, Pinngortitaleriffimmi biologi Christine Cuyler KNR-imut nassuiaavoq.
- Nunarujussuaq Sisimiut Kangerlussuullu timaanniittut ikittuinnarnik qinngortuunik kangerloqarpoq. Kangerluit qinngortuut taasinnaasavut tassaapput Kangerlussuaq aamma Nassuttooq immaqalu aamma Isortoq. Nunap taamaannera pissutigalugu nunap timaa tikikkuminaatsorujussuuvoq tassanilu tuttut amerlanersaat uninngaarfinnaaqarput. Tamanna tuttunik kisitsinerni takuneqartarpoq, Christine Cuyler nassuiaavoq.
Nunap nerisassaqarnerata tuttorpassuaqarlunilu umimmappassuaqarnera maannamut attassinnaasimavaa.
- Taamaanneranut pissutaavoq tamaani tuttut nerisannaavi ukiut tamaasa naalertorsinnaasarmata. Kisianni maanna tuttut amerlassusaat siunissaq eqqarsaatigalugu amerleqqinnissaat isumakulunnartoqalersimavoq, Christine Cuyler nassuiaavoq.
Namminersorlutik Oqartussat, piniartut, biologillu maanna isumaliutigaat qanoq ililluni tuttorpassuit ajornannginerusumik tikinneqarsinnaanersut, utaqqiisaalu tassa tuttut eqqisseqqinnaarlutik najukkaminniipput.
Kujasinnerusumili tuttut taama eqqissisimatiginngillat. Ilisimatuut naliliinerat malillugu Akia-Maniitsup, Ameralimmi Qeqertarsuatsiaanilu Nuup kujataani tuttut amerlassuseqaleriartorput nerisassaasa attassinnaasaannik. Kisianni Kangerlussuup Sisimiullu timaat assigalugu Akiani nunarujussuaqarpoq piniartut amerlanersaasa tikinngisaannagaannik, ukiarlu kiassimariartoq tuttorpassuit tamaani uninngaartut ilisimatuut oqaatigaat.
- Nuup eqqaani tuttunniarneq annertusineqarsinnaasimavoq qinngortuunik kangerluppassuaqarmat taamaasillunilu ajornannginnerusumik tuttoqarfiit tikinneqarsinnaasimallutik. Arlallillu tamaani susaartarsimanerannut pissutaasinnaavoq Nuup eqqaani tuttut ukioq 2000-ip nalaanut sanilliullugit ikileriangaatsiarsimammata, Christine Cuyler oqarpoq.
Pisanilli nalunaarutit pingaaruteqarluinnarput eqqornerusumik pisassat inassutigisarnissaannut aammalu tuttoqassutsip eqqoriarnissaanut. Taamaammat piniariartartut tamarmik kajumissaarneqarput pisanut nalunaarsuutit piaartumik nassiutequllugit naapertuunnerusumik pisassiisoqartalerniassammat.
