Kalaallit piniartarnerat uparuarneqarpoq
Uparuaaneq pivoq Atlantikup Avannaani Suleqatigiit, puisinniarneq arfanniarnerlu pillugit ippassaq oqallitsitsimmata. Uumasut illersorneqarnissaannik suliniuteqartunit, Dyrenes Beskyttelsemi pisortaq, Britta Riis, qoorortuumik arfanniarneq pillugu uparuaasut ilagaat, taanna ima oqarpoq:
- Qaartartut akuerineqarsinnaapput, tamakku atornissaat ilisimagaanni. Qoorortuulli arfanniutigissallugit akuerineqarsinnaanngillat.
Dyrenes Beskyttelse aamma qassutit atorlugit puisinniarnermut akerliuvoq, Britta Riis ima oqarpoq :
- Ajunngilaq puisi niaquatigut ataasiarluni aallaaneqarluni erngerluni toquguni. Kisiannili puisi qassutinut napilluni ipilluni toqusoq akuerisinnaanngilarput.
Isumasioqatigiisitsinermi erserpoq arferit qoorortuumik piniarneqartut agguaqatigiissillugu minutsit 23-t ingerlaneranni toqusartut, aamma ilaatigut 2 tiimit angullugit toqujartortartut. Taama paasissutissiivoq biologi, Birgit Sloth, Selskabet til Bevarelse af Havpattedyr-imeersoq. Taakkuttaaq uparuarpaat puisit qassutinik pisarineqarlutik ipillutik toqusarnerat. Aamma Greenpeacep allattaanerata, Mads Flarup Christensenip qassutit atorlugit pinianerup atorunnaarsinneqarnissaa kissaatigaa, naak Greenpeace piniariaatsit atorneqarnerannut akuleruttuunngikkaluartoq. Mads Flarup Christensen ima oqarpoq:
- Greenpeace piniaariaatsit pillugit suliaqanngilaq, taamaattorli nammineq isumaqarpunga piniariaatsit ilaasa, soorlu qassutit atorlugit piniarnerup atorunnaarsinneqartariaqartoq, tassami taamaalilluni ersarinnerulissagaluarpoq Kalaallit Nunaata piujuaannartitsinissamik siunertaqarluni ingerlatsinera, Mads Flarup Christensen oqarpoq.
Piniarnermut Naalakkersuisoq Ane Hansen uparuaanermut ima oqarpoq.
- Uparuaanermut itisiliinissaq amigaatigaara. Piniariaatsit nutaat nassaarineqartut atorsinnaavagut.
Kalallit Nunaanni 2010-mi arferit 67-it qoorortuumiik pisarineqarput, pisassiissutigineqartut tamakkerlutik 178-iupput. Taama Piniarnermut Aalisarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik ilisimatitsivoq.
Qassutinik puisinniartarneq ukiukkut kaperlannerani ingerlanneqarnerusarpoq. 1993-imiit 2007-imut Nunatta avannaani puisit pisarineqartut 68 procentii qassutinik pisarineqarput, Kitaani 19 procentiusimasut, Tunumi 11 procentit, Kujataanilu 2 procentiinnaasimasut.
