Kalaallit nassaaminnik pigiliussisarnerat tunngavilersuutaassaaq
Ilutigitillugu BRF Bankip kontup killiffia 1 million koruunillu sinnerlugit imaqartoq nassiutereersimaleraalu Angut Kleistip ajortuliortunngornissani sapinngisannguaminik pinaveersaarsimagaluaraa eqqartuussissuserisup aalajangiusimavaa.
- Angut Kleistilumi arlaleriarluni aningaaserivimmut saaffiginnippoq, aningaasat kontominut ikineqarsimasut ilumut aamma nammineq piginerini uppernarsitinniarlugit. Tamannalumi oqarasuaatikkut uppernarsitippaa. Taamaattumillu tupinnaateqanngilaq aningaasanik atuilluni aallartimmat.
Taamaaliorporlumi. Angut Nanortalimmeersoq Robin Hoodimillu taagorneqartoq, nuna tamakkerlugu tusaamasanngorpoq aningaasat 400.000 koruunit atoramigit, ilaatigut inuit allat Brugsenimut pisiniarneranni akiliuttarlugit kiisalu ikinngutiminut ilaquttaminullu ulluinnarni pisariaqartitaannik agguaasarluni. Ataasinnarli akornutaavoq. Tassa nammineq aningaasaatiginnginnamigit.
Angut Kleist Nanortalimmi eqqartuussivimmi pinngitsuutitaavoq nassuiaatigingamiuk isumaqarsimalluni aningaasat tyskit eqquiniaasitsineranneersut, kisiannili tamanna Nunatta Eqqartuussiviani upperineqanngilaq, nassaanillu unioqqutitsilluni atuisimasutut januaarimi pisuutitaavoq.
Suliaq eqqartuussiviit qullersaanni misilinneqarnissaminut akuerisaagaangami tunngavissiisussatut isumaqarfigineqartartutut isigineqartarpoq, eqqartuussissuserisullu Wilhelm Mallingip suliap taama isikkoqarnerata eqqartuussiviit qullersaannut ammaassisutut isigaa.
Wilhelm Mallingip sullitani pissangasutut neriulluartutullu isigaa, marluullutillu oktobarip 13-iani eqqartuussivit qullersaannut takkukkunik eqqartuussisumut tunngavilersuutiginiarpaat, nunatsinni nassaanik passussisarneq Danmarkimiit allaanerulluinnarmat.
- Qularutissaanngilluinnarpoq kalaallit sumik arlaannik nassaaraangamik pigiliussisarnerat. Amerlasoorpassuit nalunngilaat nassaat politiinut tunniunneqartussaasut, kisiannili aallaaviuvoq nassaarsimagaanni pigiliussisarnermik isuma qangarsuaanilli eqqarsartaaseqarneq.
Tassalumiuna taanna tunngavilersuut atorlugu pillaatissiineq millisinniarsarineqarniartoq.
- Nassaanut tunngassuteqartunut Kalaallit Nunaanni inatsisitigut paasinneriaatsip Danmarkimiit allaanerulluinnarnera takutissinnaagutsigu tamanna sullitannut iluaqutissarsiffiusinnaavoq. Kisianni eqqoriaanerinnaavoq, ataguli takoriartigu. Eqqartuusissuserisoq Wilhelm Malling oqarpoq.
Eqqartuussiviit qullersaanni suliami pisuussuteqarneq pisuussuteqannginnerluunniit misilinneqarnianngilaq, pineqaatissiinerulli sakkortussusianut taamaallat tunngassuteqassalluni. Nunatta Eqqartuussiviata januaarimi pineqatissiinera, nalunaaquttap akunnerini 100-ni inuiaqatigiinnik sullissinissamik ilaatigullu imigassamik atornerluisuunermut katsorsartinnissamik kinguneqarpoq.
Eqqartuussissuserisup Wilhelm Mallingip pineqaatissiisimaneq akuliuffiginianngilaa, sullitanilu kiffaanngissusiaagaasimanngitsoq uppernarsaannarsinnaallugu.
