Johan Lund Olsenip Folketingimi ataatsimiinnerup ammarneqarnerani oqalugiaataa
Johan Lund Olsenip (Inuit Ataqatigiit) Folketingimi ataatsimiinnerup ullumi oktobarip qulingiluaani 2014-imi ammarneqarnerani oqallinnermi oqalugiaata tamakkerlugu atuaruk:
Danskit Folketingianni ilaasortat aamma Naalakkersuisut ataqqinartut: Ilumoorluinnartumik oqaqqaarlanga: Kalaallit Nunaat politikkikkut aningaasaqarnikkullu annertuumik ajornartor-siorpoq, sapaatip-akunneranilu kingullermi naalakkersuisooqatigiit Siumukkut Atassutikkullu sioqqutsisumik qinersinissaq nalunaarutigisariaqarpaat, ukioq mannalu novemberip 28-ni qinersisoqartussanngorluni. Inuit naammatsisimaarput akerliussutsiminnik takutiseqattaarlutik NAAMMALEQAAQ suaarutigalugu!
Politikerit annertuumik qatsussimaarneqarput, kalaallillu qinersisartut ilaquttanik ajunngitsussarsititsisarneq, kammalaasersorneq ikinngutinillu sullissinerit qatsulluinnarpaat. Innuttaasut politikkikkut aalajangiinerni piviusorsiunnginneq, erseqqissuliunnginneq takujuminaatsuliornerillu qatsuppaat. Innuttaasut qatsuppaat inuit aningaasaqarneq pillugu ilisimasallit paasi-simasaqarluartullu isiginngitsuusaarneqartarnerat, aamma qatsuppaat aningaasaqarnermik ilisimasallit inassuteqaataasa Kalaallit Nunaata – taamaalillunilu innuttaasut tamarmik – iluaqutigisassaasa tusaanngitsuusaarneqartuarnerat. Suli taagueqqissinnaagaluarpunga, taa-sassammi amerlaqaat!
NAALAKKERSUINIKKUT INGERLATSINERLIORNEQ
Allatut oqaatigalugu naalakkersuinikkut ingerlatsineq ajorluinnartoq aqqusaarsimavarput. Inuit suaartarput politikkikkullu ataatsimoorfiunerusumik isumaqatigiittoqarluni inuiaqatigiit kalaallit atugarissaarfiusut – inuiaqatigiit akeqanngitsumik peqqissaaveqartut, akeqanngitsumik atuarfeqartut, pitsaasumik utoqqarnik isumassuiffiusut, pitsaasumik meeqqanik inuusuttunillu atugassaqartitsisut il.il. - siunissamut isumannaarnissaat piumasaralugu, inuit avatitsinni nunanut allanut Danmarkimullu pitsaasumik attaveqarnissaq kissaatigaat, Nunatsinni inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinermut avataaniillu aningaasaleerusussutsimut siuarsaataa-sinnaasumik.
Kalaallimmi Nunarput periarfissaqaqaaq, eqqortumik ingerlatsisoqarneratigut tamanik ajugaatitsisutut misigisaqarfigineqarsinnaasunik. Taamaaliortoqassappalli inuiaqatigiinni kalaallini pingaarutilitsigut iluarsartuusseqqittoqarnissaa pisariaqarpoq.
Inuit Ataqatigiit Inatsisartunut ilaasortaatitai sapaatip-akunnera kingulleq ilungersoqaat, Inatsisartut ataatsimiinnerat aallartikkaluarmat. Periarfissaq siulleq atorlugu Naalakkersuisut siulittaasuannut - maanna tunuartumut - tatiginninnginnermik nalunaaruteqarpugut. Nalunaarutigisarput ersarippoq: Inuiaqatigiit aningaasataannik atornerluineq akuerinngilarput, Nunarpullu nutaamik aallateqqittariaqarpoq. Qinersisartut tusaaniarneqartariaqarput. Inatsisartunik naalakkersuinikkullu ingerlatsinermik nalinginnaasumik tatiginninneq pilerseqqittariaqarpoq. Naalakkersuisut siulittaasuat ilaminit annaanneqaqqaaraluarpoq. Aammaartumik amerlanerussuteqaqqalaartut pinngitsoortitsiniaalluni oqaluuserisassanngortitsineq akueralugu taasipput. Kisianni tunniutiinnanngilagut. Aqaguani amerlanerussuteqartut Inatsisartut tuaviortumik ataatsimiigiaqquneqarnissaat akueraat, qinersinissamik nalunaaruteqarnissamik siuner-taqartumik. Aatsaat tassani Naalakkersuisunut siulittaasuugallartup qinersisoqarnissaa nalunaarutigaa.
Maanna Kalaallit Nunaat sinniisissaminik nutaanik qinersinissaminut periarfissaqalerpoq, Nunatsinnik toqqissisimasumik qularnaatsumillu ingerlatitseqqissinnaasunik. Inuit Ataqatigiinniit piareersimavugut. Iluarsartuusseqqinnissat pillugit aalajangiinissaq imaannaanngitsoq piareersimaffigivarput. Uppernassusilimmik eqqarsaatigilluakkamillu politikkeqarnissaq piareersimaffigivarput. Inatsisartutta aqutsisuttalu tatigineqaqqilernissaat anguniarlugu sulinissamut piareersimavugut.
Sapaatip-akunnera matuma siulia imaannaanngeqaaq. Naalakkersuisut maanna tunuartut uivertitsinerannik nalornisitsinerannillu kikkut tamarmik eqqugaapput. Innuttaasut naalaarpagut, demokratii sunniuteqarpoq. Tamanna Inuit Ataqatigiinniit tulluusimaarutigaarput.
SULI TULLUUSIMAARTUARPUGUT!
Tulluusimaarutissaqaqaagut. Kalaallit Nunaanni innuttaasut maanna killiffipput anguniarlugu ilungersornikuupput. Uagut Inuit Ataqatigiinniit ukiup aappaata affap ingerlanerani naalakkersuinikkut ingerlatsinerliornerujussuaq, ataatsimoorluta pilersissimasatsinnik pitsaasunik aseruisinnianngilarput. Kulturikkut inuunerput pisuussutilik amerlalluinnassuseqartorlu uummaarilluarpoq. Nipilersorneq tusarsaalluaqaaq, filmillu alutornarluinnartut aqqutigalugit timitalersorneqarluni, soorlu SUME pillugu filmiliaq nutaaq aqqutigalugu, taassumalu takunissaa qamannga pisumik inassutigisinnaavara. Inuusuttortaqarpugut pilersitsillaqqissunik, kinguaariit nutaat imminnut nunarsuarmi innuttaasutut isigisut, ilutigisaanillu sorlaqarfimminnik attassisut. Oqaluttuarisaanitsigut inuiatigiiussutsitsigullu nammineq pilersikkiartuaakkatsigut pisuussuteqarpugut. 1979-imi Namminersornerullutik Oqartussat eqqunneqarneranniilli suliassat amerlanerpaartaanni uagut nammineq aqutsisuunikuuvugut. Soorunami suli ajornartorsiutit amerlaqisut qaangerniartussaavagut; inunnik isumaginninnermi, ilinniartitaanikkut minnerunngitsumillu aningaasaqarnikkut unammilligassaqarpugut. Ataatsimoortariaqarpugut allorassaaqatigiilerluta, ataatsimoorlutalu aaqqissuutissanik tikkuussilluta. Pingaartitat tamakku tassaapput Inuit Ataqatigiit maanna ajornartorsiornerup qaangerniarnerani tunngaviginiagaat. Suleqatiserinnippugut, nunatta asaasatta iluani - avatatitsinniittunillu tamanik.
INUIAQATIGIINNI ILUARSARTUUSSEQQINNISSANIK PISARIAQARTITSINEQ
Taamaammat aamma Inuit Ataqatigiit – partiima – inuiaqatigiinni iluarsartuusseqqinnissamik pisariaqartitsineq annertuumik isiginiarpaat. Nunattami aningaasaqarniarnera ajornartorsiorfioqaaq. Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani maannalu Kalaallit Nunaanni Aningaasaqarnikkut Siunnersuisartoqatigiit nalunaarusiaanni ersarilluinnarpoq, inuiaqatigiit kalaallit atugarissaarnerup maanna ilisimasatta attatiinnarnissaata akissaqartinnissaanut amikkittoortussaasut - iluarsartuusseqqittoqanngippat isertitsiffiusinnaasullu nutaat nassaarineqanngippata.
Tamanna isumaqarpoq inuutissarsiutinik nutaanik amerlanernillu inerisaasariaqartugut. Ukiuni arlariinni politikkikkut isumaqatigiissutaavoq aatsitassarsiorneq uuliasiornerlu inuussutissar-siutit pineqartut ilagissagaat. Aamma aatsitassarsiornerup uulisasiornerullu inerisaanermi sinaakkugisassaat politikkikkut isumaqatigiissutaapput.
2000-ikkut ingerlaneranni nunarsuaq tamakkerlugu aatsitassat akii aatsaat taama qaffasitsigaat, Tamatuma nassatarivaa Nunatsinni suliniutinik aallarnisaasoqarnissaa aningaasalersuisoqarnissaalu annertuumik isumalluarfigineqarmata. 2014-imi - imaappoq ukioq manna – assiliaq allarluinnaavoq. Nunarsuarmi akit appariartorput, paasinarsivorlu aningaasalersuisinnaasut ilimagisamit mianersorneroqisut.
Taamaammat Inuit Ataqatigiit isumaqarput, Kalaallit Nunaanni namminermi – aammali Danmark suleqatigalugu – aalaakkaassuseq pilersinniarlugu periusissioqatigiinnissarput inatsisitigullu sinaakkutissioqatigiinnissarput pingaaruteqartorujussuusoq. Uagut nammineq Nunatsinni ilisimaneqarlualeqqullugu uuliasiornerup aatsitassarsiornerullu iluani ukiuni aggersuni suut ilimagisinnaanerlutigut, aammattaarli aningaasaliisartut ingerlatseqatigiiffiillu avataaneersut ilisimaniassammassuk suut atugassarissanerlugit suullu ilamagisinnaanerlugit.
MAANNA KILLIFFIMMIIGINNARNISSAQ PERIARFISSAANNGILAQ!
Taamaammat Kalaallit Nunaanni partiit akimorlugit isumaqatigiittoqarnissaa pisariaqarpoq. MAANNA KILLIFFIMMIIGINNARNISSAQ periarfissaajunnaarpoq, allatullu ajornarluinnartumik Kalaallit Nunaanni partiit isummersornermi siuttuusut naapittariaqarput, imminnut sorsuukkunnaarlutik imminnullu pisuuteqattaakkunnaarlutik. Amerlanerpaanit peqataaffigineqartumik inuussutissarsiutit pingaarnerit isumaqatigiissuteqarfiusariaqarput, soorlu aalisarneq, sanaartorneq, aatsitassarsiorneq takornariaqarnerlu. Ineqarnermut isumaginninnermullu tunngasut iluanni iluarsartuusseqqinnissat aamma pisariaqartinneqavipput. Isumaqatigiinnerit aqqutissiuutissavaat susassaqarfinni tamani aalaakkaasumik pitsaasumillu inuussutissarsiornikkut aningaasaqarnikkullu ineriartorneq aamma inooqatigiissutsikkut akisussaaneq, taamatullu ataavartumik ataavartuunngitsumillu nukissuuteqarnerup nutaaliorfiusumik ineriartortinneqarnissaa isiginiarneqartariaqarluni.
Inuit Ataqatigiit Kalaallit Nunaanni naalakkersuisuutitaqarallaramik aalaakkaasumik assigiimmillu pisussaaffeqarfiusumik aningaasaqarnikkut politikkeqarput, ataatsimoorluta aningaasaatitsinni aningaasartuutit isertitallu oqimaaqatigiillutik, taamatullu iluarsartuusseqqinnerit annertuut siunissami atugarissaarnissatsinnik qularnaarisussat aallartillutigit.
Tassami pitsaasumik aningaasaqarneq, siunissami atugarissaarnissamut assigiimmllu pisussaaffeqarfiusumut pingaaruteqarluinnarpoq. Qularnaarusupparput siunissamissaaq akissaqar-tinneqassasut kikkut tamarmik ilinniarsinnaanissaat, pitsaasunik nutaalianillu napparsimmaveqarnissaq pisariaqartitsisullu ikiorserneqarsinnaaqqullugit isumaginninnikkut isumannaarsagaaneq.
Inuit Ataqatigiit inuiaqatigiit imminnut napatittut ineriatortuartut pilerserusuppaat. Tamatta ataatsimoorullugu akisussaaffigaarput, Kalaallit Nunaata meeqqatsinnut ernguttatsinnullu ingerlateqqitatta tassaanissaa inuiaqatigiit peqqissut, aalaakkaasut, naapertuilluartut assigii-millu pisussaaffeqarfiusut ammasullu. Inuiatigiit nukittuut ammasumik demokratiskiusumik aaqqissugaasut kikkunnillu tamanik tunniussaqarusuttunik inissaqartitsisut.
FOLKETINGIMI SULINEQ
Ukiumi qaangiuttumi Inuit Ataqatigiit Folketingimi suliat arlallit qitiutinnikuuaat, taakkununnga ilaapput Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarneq pinerluuteqarsimasunillu isumaginninneq, kalaallit Danmarkimiittut inooqatigiissutsikkut ernumanartorsioqqajaasut, Nunatsinni avataanilu sakkutooqarnikkut ingerlassat aamma Kalaallit Nunaanni inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliaq. Tamatuma nassatarivai ministerinik akisussaasunik ataatsimeeqateqartarnerit, annermillu nuannaarutigivagut Kalaallit Nunaanni eqqartuussivinni suliassat qaleriiaaginnalersimasut annikillisarniarlugit angusasarisavut, Danmarkimi isumaginninnikkut kalaallinut inooqatigiissutsikkut ernumanartorsioqqajaasunut tunngatillugu suliniutinut ataavartumik aningaasaliinnissamik qularnaarineq, kiisamilu inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit inatsitigut sinaakkusiinissaq, naak inaarutaasumik angusaasut pitsaanerusinnaagaluartut.
Qaammat kingulleq politikereqatikka danskit maani Christianborgimi arlaleriarlunga ataatsi-meeqatigisarpakka, aallarnisaataasumillu aningaasaqarnermut ministeri ataatsimeeqatigalugu danskit naalakkersuisuisa 2015-imut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaat pillugu. Suliani pineqarput Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarneq, pinerluuteqarsimasunik isumagininneq, illersornissamut tunngasut, kalaallit Danmarkimiittut inooqatigiissutsikkut ernumanartorsioqqajaasut eqqartorneqaqqinnerat aamma inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit inatsisip piviusunngortinniarnerani malitseqartitsilluni suliassat. Misigisimavunga ataatsimiinnerit pitsaasuullutillu pilersitsiffiulluarsimasut, piffissamilu aggersumi ataatsimiinnerit pineqartut malitseqartinneqarnissaat qilanaarivara.
Aamma piffissaq manna iluatsillugu statsministeri qujaffigiumavara naalagaaffeqatigiinneq pillugu paasinnilluartumik silatuumillu marlunngormat Folketingip ammarnerani oqaasiinut. Isumaqatigaakkit oqaravit Kalaallit Nunaat Danmarkilu ataatsimoorpata aamma ataatsimoorluta angusagut pitsaanerpaassasut. Tamanna arfattassanik pisassiinermut atatillugu takuarput. Ilumoorpoq Kalaallit Nunaata nutaanik isertitaqarnissani pisariaqartikkaa iluarsartuusseqqinnissallu pisariaqartinneqarmata. Taamaammat naalagaaffeqatigiiffimmut tamar-miusumut atuuttussamik ineriartornissamut aningaasaateqarfiliorneq nunatta marluk akornanni pitsaasumik attaveqatigiinnerup ingerlaavarnissaanut aallarnisaataalluassaaq.
Maani inersuarmi suliassagut amerlaqaat, aamma taamaappoq Nunatsinni. Ilisimaneqartutut Kalaallit Nunaat marluinnarnik Folketingimi ilaasortaatitaqarpoq. Aammattaaq Savalimmiut taamaapput, tamattalu nunatut Naalagaaffeqatigiinnermut ilaavugut.
NAALAGAAFFEQATIGIIFFIK SORSUTTOQ!
Qanittukkut Folketingip – Enhedslisten kisimi pinnani – naalakkersuisut sorsunniarlutik aalajangernerat tapersermagu, Danmark tassaaqqilerpoq naalagaaffik sorsuttoq. Naalagaaffik tamarmi. Naak Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu taama aalajangiisoqanngikkaluartoq –naalagaaffiullu ilai taakku sorsunnissamut akerliussagaluarpataluunniit – Kalaallit Nunaat Savalimmiullu danskit naalagaaffiannut ilaasutut aamma pisortatigoortumik sorsoqataalerput.
Savalimmiut namminneq Inatsisartoqarput. Taakkuusariaqaraluarput nuna sinnerlugu taama isummernermik nalunaaruteqartuusut. Kalaallit Nunaat aamma nammineq Inatsisartoqarpoq: INATSISARTUT.
Taamaalilluni Savalimmiuni Lagtinngi Kalaallit Nunaannilu Landstinngi/INATSISARTUT 2003-mi Irakkimut sorsunneq akerleralugu aalajangernikuupput.
Danmarkip Naalagaaffik tamaat sinnerlugu taamatut aalajangiinera – Kalaallit Nunaat Savalimmiullu oqaaseqaammik minnerpaamilluunniit ilanngussaqartinnagit, aaqqissuussinermi kukkuneruvoq. Tamannalu kukkuneruvoq Naalagaaffeqatigiinnerup iluani nunat akornanni pissutsinik ajoqusiisareersoq ajoqusiisinnaasorlu. Aamma ITILLIMI isumaqatigiissummut aker-liuvoq, tassanimi Danmark Kalaallit Nunaallu isumaqatigiikkaluarput aammattaaq apeqqutit pineqartutut ittut pillugit ilisimateqatigiittarniarlutik isumasioqatigiittarniarlutillu.
Taamaammat naggasiullugu Folketingimut ilaasortaqatiga Savalimmiuneersoq hr. Sjúrdur Skaale assigalugu aammattaaq oqartariaqarpunga, tamatumani pineqartoq tassaammat demokratiimik amigaateqarneq, maani inersuarmiittugut tamatta aaqqiivigisariaqagarput. Taamaammat ukioq manna kingusinnerusukkut INUIT ATAQATIGIIT hr. Sjúrdur Skaale peqatigalugu tamanna pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuummik saqqummiussilersaarput.
Qujanaq!
