Issittumi ukiuunerata issaasannerunera uissuummissutaasoq
Danskit aviisianni Politikenimi allaaserisami 'Issittup kiannerunera eqqumiitsoq ilisimatuunit tupaallaatigineqartoq'-mik qulequtaqartumi, silap pissusianik ilisimatusartut Issittumi ukiuunerata issaasannerunera tupaallaatigineqartoq allaaserineqarpoq.
- Allorniusat sanimukartut 800-it 900-llu akornanni agguaqatigiissillugu kiassuserisartakkamit gradinik arfineq-marlunnik kiannerusimavoq. Tamanna ingasalluinnarpoq, silap pissusianik ilisimatooq Danmarkip Silasiorfiani DMI-meersoq Peter Langen aviisimut taama oqarpoq.
Qaanaami januaarip qiteqqunnerani -0,8 gradiinnarnik nillertigisimavoq. Tamanna kiassuaarneranut assersuunneqarsinnaavoq, januaarimmi qiteqqunnerani nalinginnaasumik -23 gradinik issittaraluarpoq.
Kujasinnerusumi - Nuummi - januaarip 21-ata tungaanut issisiutip 0 ataatinngilaa - januaarillu 20-ani gradinik qulinik kialluni.
Aamma atuaruk Sermersuup aakkiartornera iluaqutissartaqarpoq
Ilisimatuut siulittuutigisaat eqquuttut
Silap kiannerunera ilisimatuut silap pissusiata qanoq ilinissaanik naatsorsuutaannut naapertuulluarpoq. Taakkumi siulittuutigisaat naapertorlugit nunarsuup silaannaata kissatsikkiartornera kujasinnerusumut naleqqiullugu Issittumi sakkortunerusumik malunniutissangatinneqarmat.
Silap pisarnerminit kiannerunera USA-mi National Snow and Ice Data Centerimit (NSIDC) aamma arajutsineqanngilaq.
- Oqartariaqarpunga, Issittup Imartaata nalaani silap kiannerunera eqqumiilluinnarpoq, misissuisoqarfiup pisortaa kisitsisit misissoreerlugit aviisimut Washington Postimut taama oqarpoq.
Taamaakkaluartoq sila ukioq manna pisarnerminit allaanerujussuusoq, Peter Langenip Politikenimut oqaatigaa.
Nalinginnaanngitsumik kiannerunerata kingunerisaanik ukiup taamaalinerani Issittoq aatsaat taama sikoqanngitsigaaq. Paasissutissat USA-mi National Snow and Ice Data Centerimeersut tamanna takutippaat. Issittup imartaata sikua januaarimi pisarnerminit 1 million km2-inik annikinneruvoq.
Uissuumminarnerpaagunartorli tassaavoq februaarimi sikoqassusia milligaluttuinnarmat, naak sikujartornera naligninnaasumik marsip qaammataata tungaanut pisaraluartoq.
Taamaammat sikoqassuseq aasamut annertussutsimigut suli appasinnerussanersoq oqaatigissallugu suli nalunarpoq - qaammatini tulliuttuni aasallu ingerlanera silap qanoq ikkumaarnerata tamanna takutikkumaarpaa, Peter Langen Politikenimut taama oqarpoq.
