Issittumi ilisimasassarsiortartup toqusup Issittoq naggueqatigiillu inuit nuannarilluarai
Franskeq issittumi ilisimasassarsiortartoq Jean Malaurie ataasinngormat februaarip tallimaani 101-inik ukioqarluni toquvoq, toquneralu nalunaarutigineqarmat qisuariaatit amerlapput.
Taanna angut atuakkiortup Aqqaluk Lyngep naapissimavaa, naggueqatigiillu inuit nunarsuarmi ilisimaneqarnerulernissaannik sulinermi siuttuusimasoq Aqqaluk Lynge oqarpoq.
- Annertoorujussuarmik nunarput aamma issittormiut pillugit nunarsuarmut siammarterisarsimavoq uatsinnut iluaqutaasumik. Jean Malaurie naapeqqaarpara 1973-mi Frangkrigimi ataatsimeersuaratta issittumi uuliasiorneq gassisiornerlu pillugu. Tassuunalu aqqutissiuussivoq aamma suleqatigiinnissamut attaveqaatigut aaqqissinnaaleriaratsigit Københavnimi 1973-imi ataatsimeersuarsinnaalerpugut, kingusinnersukkullu ICC-p pilersinneqarneranut aqqutissiuisoq.
Jean Malaurie nunamini aamma nalunnginneqarluarpoq. Taannami ilisimasassarsiortartoq atuakkiortorlu toqusoq pillugu Frangkrigip præsidentia Emmanuel Macron eqqaaniummik takkajaamik allappoq.
- Jean Malauriep naggueqatigiit inuit aallaaviat inooriaasiallu ilisimatusarfiginikuuai (…) issittumilu ikinnerussuteqartut sorsuutaannik illersuisuulluni, Emmanuel Macron allappoq.
Issittoq nunarsuarmiunit soqutigineqalersikkaa
Jean Malaurie inuusuttuulluni nunatsinnut tikeqqaarpoq, franskit Avannaani taamani ilisimasassarsiorneranni ujarassiuutut angalaqataalluni.
Taassuma nunatsinni pinngortitaq tiguartiffigiinnanngilaa. Nunatsinniinnerminimi innuttaasut qanimut naapittarsimavai inooqatigalugillu, soorlu inughuit najorlugit qaammatini 14-ini Siorapalummiissimavoq, taamatullu inuunerat, oqaluttuaat pissusaallu paasiniarsimallugit.
Jean Malauriellu Issittumik pingaartitsilluarsimanera sunniuteqarluinnarsimasoq Aqqaluk Lynge oqarpoq.
- Issittumi inoqarnera nunarsuup sinneranut oqaluttuarissallugu siunertaraa. Nunarujussuarni pisuussuterpassuit aamma akerleriinnerit qanoq aaqqinneqarsinnaaneri Issittumilu silap pissusiata allanngornerata iliuuseqarfiginissaa siunertaanut ilaapput. Taamaattumik issittormiut qanoq inooriaaseqarnerat nunarsuarmioqatitsinnit ilisimalluarneqarnissaa assorujussuaq pingaartissimavaa, taanna oqarpoq.
Jean Malurie Issittumut tunngasunik arlalinnik atuakkiaqarpoq innuttaasullu pillugit filmiliaqarluni. Atuakkianilu ”Thulemi kunngit kingulliit” tusaamaneqaatiginerpaagunarpaa.
Taassumattaaq Parisimi ilisimatusarfimmi Sorbonne Universitetimi issittoq pillugu ilisimatusarfik “Center for Arktiske Studier” 1957-mi pilersippaa. Taannalu pissutigalugu ilisimatusartorpassuit issittumut tunngasunik soqutigisaqalerput.
Jean Malauriep toqunerata nalunaarutigineqarnera nunatsinni aamma maluginiarneqarpoq. Nalunaartiginninnerup kinguninngua Ilisimatusarfik eqqaaniummik allagaqarpoq, taassumalu ilisimatusarsimanera issittumilu ukiorpassuarni tunniusimalluni sulisinera nersorniarneqarluni.
Jean Malaurie Dannebrogimit saqqarmiumik ataqqinaaserneqarnikuuvoq naalakkersuisullu 2009-mi kuultiusumik nersornaaserpaat.
