Issittormiut atuakkiaat pillugit atuagaq nutaaq
Akilinermi Alaskamilu oqaluttuaatitigut ineriartorneq allaaserineqarsimanngilaq, nunani taakkunani oqaluttuat saqqummersinneqartartut, Nunatsinni saqqummersinneqartunut sanilliulugit kinguarsimanerullutik.
Ilisimatusarfinni atuakkialerineq pillugu ilinniartitsisut Karen Langgård aamma Karen Thisted Inuit Issittuni oqaluttuaat pillugit ilisimatuussutsikkut suliartik ukiut arlaqartut matuma siornatigut aallartippaat. Ilisimatuussutsikkut suliaat tuluttut allasimasoq atuaganngorlugu maanna saqqummersinneqarpoq, taaguuteqarluni, "From oral tradion to rap" oqaatsit atorlugit oqaluttuat ingerlateqqinneqartarnerannit nipilersoriaatsimut rapimut killiffik. Atuagaq taanna qaammat kingulleq saqqummersinneqarpoq.
Atuakkami ersersinneqarput oqaluttuat naggueqatigiinni Inunni Canadami Alaskami Sibiriamilu Koryak-it oqaluttuaat, aamma Savalimmiuni saamillu nunaanni oqaluttuat saqqummersinneqarsimasut. Nunani taakkunani ilisimatusarfinni ilinniartitsisut allaaserisaat atuakkami ilanngunneqarput.
Nunani Issittuni oqaluttuat saqqummersinneqartut ikittuinnaasut Kalaallit Nunaanni saqqummersinneqartartut amerlanerujussunerat ilisimaneqarpoq.
Unali nutaarsiassaavoq siullermeerluni erseqqissarlugu atuakkiarineqarmat Canadami inuktitut oqaatsit atorlugit oqaluttuat saqqummersitat amerlassusiat, aamma Alaskami naggueqatigiit Inuit oqaatsitik atorlugit atuarsinnaasaat atuakkiami ilanngullugit suliarineqarmata, Karen Langgaard oqarpoq.
- Alaskami Inuit maanna kalaallit 1800-ikkunni killiffigisimagunagaanniipput. Tassalu oqaluppalaat kimit tusarsimasatik allaganngorlugit pigineqartussanngortinneqassanersut oqallisigalugit. Oqaluttuaatinik allaganngortitsinissamut kina pisussaatitaava?
Tassalu tasamani killiffik Kalaallit Nunaanni killiffimmit allaanerulluinnarpoq, Karen Langgård oqarpoq.
Nunasiaataaneq sioqqullugu pisoq ajunngitsutut taaneqarsinnaasoq tassaavoq, ajoqersuiartortitap Hans Egedep naalagiartitsisarnermini naalagiarnerup, kalaallinik ikiorteqarluni, kalaallisut ingerlanneqarnissaa toqqarmagu, taamaliornikkut kalaallisut allattaaseqalerneq iluaquserneqangaatsiarluni, Karen Langgård oqarpoq.
Kalaallit Nunaannut tamarmut atuuttumik allattaaseqalersimaneq nukittorsaataasimasoq oqaatigineqarsinnaavoq, Karen Langgaard oqarpoq, taassuma aamma erseqqissarusuppaa, Atuagagdliutit siusissukkut saqqummersinneqartalersimanera, taassuma ukiumut quppernernik 200-nik naqinneqarluni saqqummersinneqartarnera annertoorujussuarmik nukittorsaataasimammat.
