IPCC nalunaarusiami nunarsuarmiunut mianersoqqusipput

Taamaaliortoqanngippammi Nunarsuarmi silaannaap ataatsimut isigalugu gradit marluk ataallugit kissarnerulinnginnissaa anguneqassappat, aamarsuit uuliallu nassaassaasut 75 procentii siunissami attorneqassanngitsut kajumissaarutigigamikku.

Nunat pisuut uuliamik, aamarsuarnik gassimillu isumalluuteqarnertik taamaatittariaqaraat, nalunaarusiami unnuaq aatsaat akuersissutigineqartumi kajumissaarutigineqarpoq.

Silap pissusia 1990-imiilli tallimassaa nalunaarusiornikkut nalilersorneqarpoq, CO2-millu aniatitsinerup siunissaq eqqarsaatigalugu maanna 40-t 70-illu akornanni annikillisinneqartariaqartoq oqaatigineqarpoq.

Uuliasiortitseqatigiiffissuit Shellikkutut ittut Issittumi uuliasiorsinnaanissamik neriuuteqaleruttortut, Naalagaaffiit Peqatigiit silap pissusia pillugu ataatsimiittartoqatigiivi nalunaarusiortitsipput. Uulia gassilu nunaannarmi nassaassaasoq, qallunaatut skiferoliemik skifergasimillu taagorneqartartoq Amerika Avannarlermi qallorneqalereerput.

Naak nunarsuarmi silaannaap ataatsimut isigalugu gradit marluk ataallugit kissannerulinnginnissaanut suliniutit qanoq akeqassanersut tamakkiisumik ilisimaneqanngikkaluartut, nunat assigiinngitsut suliniuteqapallannerisigut iluatsittumik suliniuteqartoqarsinnaasoq, Ataatsimiittartoqatigiit nalunaarusiaanni ilaatigut inerniliunneqarpoq. Franskit nutaarsiassaqartitsiviat AFP taama allaaserisaqarpoq.

Suliniutilli iluatsissappat tamakku ukiut 15-it ingerlatinnagit aallartinneqareersimassasut immikkut ilisimasallit oqarput.