Immap sikua kisitsisinik sumiissusersiniaraat

 Taakkununnga Jannik Nielsen akuuvoq. Taassuma immap sikuata sumiissusersiornerani periuseq nutaaq pitsaasorlu nassaarisimavaa.

Issittumi immap sikuata affaata missaannaa silasiortut ullumikkut sumiissusersisinnaasarpaat. Jannik Nielsenilli periuseq nutaaq nassaarisimasaa, tassa algoritme atorlugu kisitseriaasiliaa aamma qaammataasaniit assilisat atorlugit issittup imartaani sikut 80 procentit 90 procentillu akornanniittut sumiissusersineqarsinnaalissapput.

- Ulloq manna tikillugu sikusiuinermi periutsit automatiskiusut qanganisaaqisut atugaasarput. Tassa assit atorlugit suleriuseq ukiut qulit 20-lluunniit matuma siorna atugaalersut ullumi atugarineqartarlutik.

- Taamaariamat assilissanik ilisarsinissamik periutsit nutaanerpaat suliami uani atorniarsimavakka. Jannik Nielsen oqarpoq, teknologilu pilersissimasani siunissami umiartornermi silallu pissusaa pillugu ilisimatusarnermi atorluarsinnaanissaa neriuutiginerarlugu:

- Qarasaasiaq paasissutissanik nutaanik immerneqaannavissinnaasoq atoripput takorlooriartigu.

- Nalunaaquttammi akunnialunnguit ingerlanerini radari atorlugu Kalaallit Nunaannik assilisat takkussuuttuartarput. Taamaariarmat taakku atorlugit sikunik assilialiat ingerlaannaq piareerneqarsinnaangaluarput, nittartakkamulu ikkutinngikkaanni umiarsuit issittumi angalasunut nassiussuunneqarsinnaalissangaluarlutik. Jannik Nielsen oqarpoq.

Mingutsitsinngitsumik periutsinik nassaarniunnermi kina ajugaassanersoq ualeru paasinarsissaaq, Jannik Nielsenillumi ajugaanisunut akuunissani neriuutigaa. Ajugaareersutulli taanna taaneqarsinnaavoq, tassami DTU-p avataarsua pillugu immikkoortortaqarfiani ukiup affaani periutsimik nassaaminik inerisaalluni sulinissaanik neqeroorfigineqareersimammat.