Assi: ILISIMATUSARFIKAssi: ILISIMATUSARFIK

Ilisimatuut nunanut allanut tunngasunut politikkip nunatsinnit misissuiffigineqarnissaa qulakkeerniaraat

Nasiffik Issittumi nunanut allanut tunngasunut, nunanut allanut attavigissaarniarneq, saqitsaattoqannginnissaanullu paasissutissanik katersillunilu ineriartortisissaaq. Nunatsinnit nunarpullu kisiat pinnagu ilisimasat qulakkeerniarpagut, Rasmus Leander oqarpoq.

Nunarput soqutiginarsivoq.

Tamanna silap pissusiata allanngoriartorneranik aamma pissaanilissuit USA-p Kinallu akornanni pissutsinik nutaanik ilaatigut pissuteqarpoq.

Politikerit, tusagassiortut ilisimatuullu Issittoq nunarpullu ukkataraat, tunngaviusorli amerlanertigut annaaneqartarpoq, taamaammat nunatta tungaaniit nunanut allanut sillimaniarnermullu politikki pillugu ilisimasat qulakkeernissaat pisariaqarpoq.

Ilisimatusarfimmit ilisimatuut eqimattat, ilisimatusarfimmik Nasiffimmik sapaatip akunnerata siuliani ammartumik suliaqartut taama isumaqarput.

Nasiffimmi ilisimatuut sisamat

* Ilisimatusarfiup aqutsisua: Rasmus Leander Nielsen 

* Ilisimatusarnermi aqutsisoq: Maria Ackrén 

* Ph.d.-mik ilinniartoq: Sara Olsvig 

* Lektori: Jeppe Strandsbjerg 

- Kalaallit Nunaat pillugu misissueqqissaarnerpassuupput. Nunanut allanut tunngasunut sillimaniarnermullu tunngasut nunatsinnit misissuiffigeqqissaarneqarnissaat qulakkeerusupparput, nunanut allanut sillimaniarnermullu ilisimatusarfimmik aqutsisoq, Rasmus Leander qarpoq.

Nasiffiup Issittumi nunanut allanut politikki, nunanut allanut attavigissaarniarneq, saqitsaattoqannginnissarlu pillugit paasissutissat katersorneqarlutillu ineriartortinneqarnissaat siunertaraa.

Aap, nunarput nunanut allanut tunngsunut politikkeqartoq

Rasmus Leanderip politikerit, ilisimatuut tusagassiortullu oqaloqatigigaangamigit nunarput nunanut allanut tunngasunut politikkimik ingerlatsisinnaanngitsoq ilaatigut tunngavilersuutigineqartarpoq.

Tunngaviusumik inatsimmi aamma Namminersorneq pillugu inatsimmi aamma allassimavoq nunanut allanut tunngasunut politikikkut suliaqarneq danskit naalakkersuisuisa Folketingillu suliassarigaat.

Kisianni Rasmus Leanderip oqarnera naapertorlugu taamaanngilaq.

Nunatsinni Namminersornerullutik Oqartussaqalinngikallarmat nunatta nunani nunatsinnut niuernikkut soqutiginnittuni nunanut allanut attavigissaarniarfimmik pilersitsisinnaanissaa akuersissutigineqarnikuuvoq.

Nunanullu allanut attavigissaarniarneq 1970-ikkunniillu siuariartungaatsiarnikuuvoq.

Nunarput kinami illoqarfiit pingaarnersaanni sinniisoqarfimmik ammaangajalerpoq. Tamatuma saniatigut Bruxellesimi, Washingtonimi Reykjavíkimilu sinniisoqarfeqarpoq.

Ilaatigut tamakkua suliarineranni ilisimatuut Nunatsinni najugallit, Rasmus Leanderip oqaasii naapertorlugit ilisimasaqarneroreerput.

- Kalaallit Nunaannit isigalugu periarfissat allat ilanngussorssinnaagaluarpagut. Asseruutigalugu nunanut allanut naalakkersuisoqarfimmi sinniisoqarfinnilu najoqqutassatsinnik attaveqaqateqartarpugut, taanna oqarpoq.

- Misissueqqissaarnerit Danmarkimi nunaniluunniit allani ingerlanneqarsimagaangata, akuttunngitsumik uagut ilanngussinnaasatsinnik amigaateqakkajupput. 

Rasmus Leanderip siorna Danmarkimi tusagassiuutitigut saqqummiunneqaqattaartoq assersuutitut taavaa. Ruslandip Kalaallit Nunaanni aallartitassaminik toqqaaniarluni saaffiginnippoq.

Tamanna ilumoortuuppat nutaarsiassaq annertussangaluaqaaq. 

Uani pineqartoq tassaavoq konsulitut akissarsiaqarluni atorfinitsitassaq. Taanna diplomatiunngilaq, nalinginnarmilli ulluinnarni suliami saniatigut nunamut sinniisutut atorfeqartarluni, taamatullu atorfilli Nunatsinni amerlareeqaat. Allaaserisaq taanna kingorna naqqinneqarpoq.

Nunanut allanut politikkikkut aalajangeruminaatsoq

Nunarsuatsinni sumi tamaani aallartitat amerliartuinnartut, Kalaallit Nunaanni nunanut allanut atatillugu politikki arriitsumik eqqissisimasumillu ineriartorpoq. Tamanna ilaatigut nunarsuatta sinneranut sanilliullugu arriiginartarluni. 

Assersuutigalugu USA annertuumik maanna qujanarniarpoq.

Nunat kimmut saniligut ilaatigut suliariniakkanut – soorlu takornariaqarnermut - 93,4 millioni koruuninik aningaasaliinikuupput.

Sisimiuni Aatsitassaqarnermut Ilinniarfik allatigullu ilinniarnermi inerisaanissamut aningaasaliisoqarnikuuvoq.

- Kalaallit Nunaanniit aalajangiiffigiuminaatsitaq tassaavoq, ukiorpaaluit ingerlaneranni nunani tamani pisut malinnaaffigisarlugit, nunanut allanut politikkip ineriartortsinnissaa. 

- Taamatut ingerlanerup nalaani aamma nunat pissaanilissuit akornanni pissutsit malinnaaffigiuminaassinnaapput. Taamaammat soqutigisat assigiinngitsut aporaatilinnginnissaat sissuertariaqarluni.

Susassarisat Nunatsinniit isumagineqalersut akulikilliartumik takusarpagut, isumannaallisaanermut politikkimut sunniuteqartartut, Rasmus Leander oqarpoq.

Taassuma assersuutitut taavaa, Kuannersuarni suliariniakkami Greenland Mineralsip piiakkat ilaattut uranip piiarniarneqarnera.

- Neriuppugut tamakkua pillugit misissueqqissaarnermi ikiuutaasinnaalluta, pinerit tamaasa aallaqqaataaniit aalajangiiniartoqartaqqunagu, Rasmus Leander oqarpoq.

Nunatsinni ilisimatuussutsikkut paasisassarsiortarnerit patajaallisarniarlugit, ilisimatuussutsikkut paasisassarsiornissamut piukkunnartut kalaallisut oqaasillit atorfinitsinniarlugit Nasiffik suliaqarpoq.

Qitiusumik misissuisarfik maannaagallartoq Danmarkimi aningaasanut inatsit naapertorlugu aningaasalersorneqarpoq. 



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl