Ilisimatusartoq: Nunarput nammineerluni NATO-mi ilaasortaalersinnaanngilaq
NATO siornatigut qineqqusaarnerni oqallisaasarsimaqisoq, Folketingimut qineqqusaaleruttortunit aamma oqallisaaqaaq.
NATO nunatsinni massakkorpiaq sakkutooqarfeqanngilaq, Folketingimulli qineqqusaartut ilaata Demokraatineersup, Justus Hansenip, isumaa naapertorlugu tamanna allanngortinneqartariaqarpoq. NATO-p nunatsinni sakkutooqarfeqalersinnaanissaa, taassuma qineqqusaarutigaa. Nunarpulli NATO-mut nammineerluni ilaasortanngorniartariaqartoq, Folketingimut aamma qineqqusaartoq Siumumeersoq, Markus E. Olsen, isumaqarpoq.
- Nunat killiit illersoqatigiiffianni, NATO-mi, ilaasortat 30-usut illersornissamut sillimaniarnermullu tunngasutigut suleqatigiipput.
- Nunarput Savalimmiullu Danmarkip ilaasortaaneratigut NATO-mi ilaapput.
- Danmark NATO-mi 1949-mi ilaasortanngorpoq.
Nunarpulli NATO-mi ilaasortanngussappat, saqitsaannerulernermik kinguneqarsinaasoq, Folketingimi maanna ilaasortaq Folketingimullu qinigassanngorteqqittoq Inuit Ataqatigiinneersoq, Aaja Chemnitz, isumaqarpoq.
NATO-llu oqallisigineqarnera pissuteqarluarpoq.
Ukrainemimi sorsunneq nunarsuarmi sillimaniarnermi aarlerinartorsiortitsisoq, Nasiffimmi Ilisimatusarfimmiittumi pisortaq Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.
Politikerertavulli NATO piviusorsiorpalaanngitsumik oqallisigigaat, taanna isumaqarpoq.
- Assersuutigalugu NATO-p nunatsinni sakkutooqarfeqalinnginnissaa kissaatigigitsik, Inuit Ataqatigiit oqaatigisareerpaat. NATO-miliukua ilaasortat sakkutuuliissallutik isumaqatigiissinnaasut, Rasmus Leander Nielsen KNR-imut oqarpoq.
AAMMA ATUARUK NATO eqqartorneqaqaaq politikerilli akerleriilluinnarput
NATO-lu nunatsinni sakkutooqarfeqarnerarlugu oqalunneq paatsoorluinnarnermik tunngeveqartoq, taanna nassuiaavoq.
- Nunarpulli nammineerluni NATO-mi ilaasortanngorniartariaqarneranik aamma oqallttoqaqaaq. Piviusunngorumaarnissaali takorlooruminaatseqaara, Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.
Namminersulivissimasuusariaqartoq
Nunatta nammineerluni NATO-mi ilaasortanngorniartariaqarneranik Siumup qineqqusaaruteqarnera, Rasmus Leander Nielsenip uparuarpaa.
Nunarpulli Danmarkip 1949-mili ilaasortaaneratigut NATO-mi ilaareerpoq.
Rasmus Leander Nielsenillu oqarnera naapertorlugu nunarput nammineerluni NATO-mi ilaasortanngorniarsinnaanngilluinnarpoq.
Nunarpummi NATO-mut pingaaruteqaraluaqaluni namminersulivitsigani nammineerluni tassani ilaasortanngorsinnaanngilaq.
- Tamanna tunngaviusumik inatsimmik assortuinerussaaq, nunarpullu NATO-mi ilaasortanngoraluarpat naalagaaffik tamatumunnga akerliussasoq qularnanngilaq. NATO-milu ilaasortat allat nunamik namminersulivinnikuunngitsumik ilaasortaqalernissaq aamma nangaassutigissagaat qularnanngilaq, taanna oqarpoq.
Islanditut iliorsinnaanngitsoq
Siumumeersup Markus E. Olsenip isumaa naapertorlugu nunarput Islanditut iliorluni nammineerluni NATO-mi ilaasortanngorniarsinnaavoq. Tassa Island NATO-mi ilaasortaagaluarluni illersornissamut tunngasutigut suleqataanngilaq.
Nunarpulli naalagaaffeqatigiinnermi ilaavoq, Islandilu namminersulivinnikuulluni. Taamaammat Island nammineerluni nunat namminersulivissimasut kattuffiinut, soorlu NATO-tut ittunut, ilaasortanngorniarsinnaavoq.
AAMMA ATUARUK Sverigep Finlandillu NATO-mut ilaasortanngornissamut qinnuteqaatitik tunniukkaat
Tassa nunarput Islanditulli massakkorpiaq iliorsinnaanngitsoq, Rasmus Leander Nielsenip nalilerpaa:
- Nunattami NATO-p piumasaqaataanik naammassinnissinnaalernissaa suli ungasippoq, taanna oqarpoq.
Nunarput Danmarkilu 1,5 milliardit koruuninik Issittumi nakkutilliinerunissamut aningaasaliineq pillugu maajimi isumaqatigiissusiorput.
Isumaqatigiissut taanna timmisartuaqqanut ungasianiit aquttakkanut, sineriammi raadarinut illersornissamullu nunatsinni ilinniarfiliornermut aningaasaliinissamut tunngasunik imaqarpoq. Nunarput atorfilittanik NATO-p Bruxellesimi qullersaqarfianut aamma aallartitsisaleqqammerpoq.
