Ilisimatooq: Issittumi suleqatigiinnerup sorsunnermit eqqugaanissaa ilimanarluinnartoq

Nunat killiisa naak Rusland soqutigisaqaqatigigaluarlugu taakkulu siulittaasuugaluartut Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleqatigiumajunnaarniarpaat.
Assi © : Arctic Council Secretariat/Linnea Nordström
Allattoq Ritzau
februaarip 28-at 2022 12:10

Nunat killiisa Issittoq Ruslandip Ukrainemut saassussineranut qisuariaatitut eqquissutigisinnaavaat.

Tamannalu takorloorneqarsinnaasoq, Dansk Institut for Internationale Studierimi (Diis-imi) Issittumi sillimaniarnikkut politikkimik ilaatigut ukkataqartoq, ilisimatoooq, Mikkel Runge Olesen taama naliliivoq.

- Issittumi aamma Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleqatigiinneq maanna sorsunnermit sunniuteqarnerluffiusinnaapput.

- Kisianni Issittup suleqatigiinnerullu qanoq annertutigisumik eqqugaanissaa oqaatigiuminaappoq. Tamanna nunat killiini illoqarfiit pingaarnersaasa Ruslandimut qanoq pitsaanerpaamik eqquisoqarnissaanik isumaqarnera apeqqutaassaaq.

Illersornissamut ilinniarfimmi International politikkimi lektori, Ruslandip Issittumi Politikkianik ilaatigut ilisimatusartoq, Jørgen Staun taamatukanneq aamma naliliivoq.

- Ruslandimut nunanut allanut attaveqarnermi aqqutit tamarmik unitsinneqarlutik sumiiffinni tamarmi naapissinnaanerit aamma kulturikkut timersornikkullu mattunneqarpata taava nunat killiisa tungaanniit Rusland Issittumi Siunnersuisoqatigiinni aamma naapikkumajunnaassagaat takorloorneqarsinnaavoq.

Mikkel Runge Olesenip oqarnera naapertorlugu oqallinneq ukialuit matuma siorna aallartippoq, tassani Ruslandip ukrainimiut qeqertaasat Krim pissaanertik atorlugu tiguarpaat.

- Nunat killiisa Rusland annernartumik annernarpallaanngitsumilli sukkut eqqorsinnaanerlugu ujartorpaat, tamannalu ilaatigut Issittumi uuliamik gassimillu piiaanermiippoq.

- Ataatsimiittarfiit ilaat aamma matuneqarput, imaluunniit Rusland mattunneqarpoq. Tamanna Issittumi suleqatigiinnermut sunniuteqarnerluppoq, suleqatigiinnerlu sammisarpassuarni ingerlatiinnarneqarpoq.

Jørgen Staunip russit Issittumi Siunnersuisoqatigiinnit matunnissaat sianiilliornerunerarpaa.

- Oqaloqatigiiffeqarsinnaanissarput pisariaqartipparput, pingaartumik soqutigisaqaqatigiifigisatsinni, ilisimatooq oqarpoq.

Mikkel Runge Olesenip oqarnera naapertorlugu tamanna imminut iluaqutissartaqarsinnaallunilu aamma ajoquseeratarsinnaavoq.

- Suleqatigiinneq unitsinneqarpat, taava Ruslandimut Ukraine pillugu kalerriuteqarlunilu kimigiisertoqassaaq. Kisianni attaveqaqatigiiffiit aamma annaaneqassapput.

- Pissutsit maannatut itsillugit Nunat killiisa siulleq kingullermiit eqqarsaatigineqarnerusoq takorloorsinnaavara.

ICC Kalaallit Nunaata ajalusoornissaq ernumagigaa

Naak Ruslandip Ukrainellu akornanni sorsunneq nunatta killeqarfiinut ungasingaatsiaraluartoq sorsunneq nunatsinnut kingunerluuteqarpoq.

ICC Kalaallit Nunaatami siulittaasuata, Hjalmar Dahlip Issittumi suleqatigiinneq sorsunnerup kingunerisaanik ajalusoornissaa ernumassutigaa. Tamanna tusagassiuutinut nalunaarummi oqaatigaa.

Ruslandimi Issittumi Siunnersuisoqatigiinni 2023-p tungaanut siulittaasuuffeqarpoq, taamaammallu Issittumi Siunnersuisooqatigiit taakkulu suleqatigiissitai amerlanertigut Ruslandimi ataatsimiittarlutik.

- Issittumi Siunnersuisooqatigiinni pitsaasumik suleqatigiilluarfiusumi ulloq manna tikillugu Europami allanilu qanoq sunniuteqassanersoq ilisimaneqanngilaq, ajornerpaarli aarleqqutigisara tassaavoq suleqatigiinneq ajalusooriaanaasoq, ICC Kalaallit Nunaata siulittaasua Hjalmar Dahl tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.