Ilisimatooq: Eqqartuussivinni illugiit qaffanneqarlik taamaanngippat equngasoqassaaq
Unnerluussisussaatitaasut inatsisilerituunik nunatsinni eqqartuussiveqarfinni sisamani, maanna aallaaviatigut inatsisilerituujungutsunik eqqartuussisoqarlutik, illersuisoarlutik unnerluussisussaatitaasoqartuni, inatsisileritoqalernissaa kissaatigaat.
Eqqartuussivinni inatsileritooqalernissaa tamanit kisaataavoq, tamatumani qanoq anguneqarnissaa isumaqatigiinngissutaavoq.
Nunatsinni inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisooqatigiit aamma Inuit pisinnaatitaaffii pillugit ilisimatusarfik suliat tamarmik ”inatsisilerinermik suliaqartunit” suliarineqanngikkaangata nalingiinngitsoqartartoq isumaqarput.
Taakku tamanna innuttaasut inatsisitigut isumannaatsuunerata inisisimanera tummarfimmut pingasunik niululimmut assersuussipput, niulorlu ataaseq ilaminit nukittuneruppat, taava inatsisitigut isumannaatsuuneq equngalissaaq.
Eqqartuussisarnermi inatsit pisoqalisoq
Eqqartiissiveqarfinni sinniisut:
Eqqartuussisut:
Eqqartuussisut ukiuni marlunni qaammatinilu pingasuni pikkorissartarput. Naalagaaffeqatigiit sinnerini eqqartuussisut minnerpaamik inatsisilerituutut kandidatimik ilinniagaqarsimasussaapput.
Illersuisut:
Inuk 18-ileersimasoq Nunatta Eqqartuussiveqarfiini eqqartuussisup akuerisimasaa illersuisutut immikkut ittumik ilinniarsimasuussaaq. Illersuisumik akuerisamik pissarsisoqarsinnaannginneratigut illersuisutut ikiortit atorneqartarput.
Suliat ilaanni inatsisilerituutut ilinniarsimasumik illersuisoqartarpoq.
Unnerluussisussaatitaasoq:
Unnerluussisussaatitaasoq eqqartuussivimmi unnerluussisuusartoq tunngaviusumik politiiusarpoq.
Suliat ilaanni unnerluussisussaatitaasut inatsisilerituutut ilinniagaqarsimasut naapinneqartarput.
Paasissutissarsiffik: Kalaallit Nunaanni Eqqartuussisarnermi inatsit.
Aaqqissuussineq eqqartuussisarnermi inatsimmik ukiunik 70-inik pisoqaassusilimmik ilusilersugaasoq ineriartornermut malinnaajuminaatsitsisoq, Ilisimatusarfimmi lektori pinerluttulerinermillu ilisimatusarnermi ilisimatooq, Annemette Nyborg Lauritsen oqarpoq.
- Eqqartuussisarnermi inatsisitoqaq 50-ikkunneersoq, tamatumani tunngaviuvoq, taamani kalaallisut oqaasilinnik inatsisilerituussaleqinarmat. Aammali eqqartuussisut illersuisullu inuiaqatigiinnut ilisimasaqartuuullutillu kalaallisut oqalussinnaanissaat pingaaruteqarpoq, ilisimatooq oqarpoq, nangillunilu:
- Inuiaqatigiilli ineriartornerat ilutigalugu inatsisilerinikkut pisariussusermik eqqartuusseqataasartunut paasiuminaassinnaasartunik pilertoqartarpoq.
Eqqartuussiveqarfinnili ilinniartitaaneq pitsanngorsarneqartarpoq– eqqartuussisunut immikkuit ilinniartitsinikkut illersuisullu pikkorissartinneqartarnerisigut.
Eqqartuussivinnili suliat inatsisilerituunit isumagineqartalernissaat lektorip taamaakkaluartoq isumaqatigaa.
Inatsisitigut isumannaatsuuneq equsoq
Namminersorlutik Oqartussat unnerluussisussaatitaasut, illersuisut eqqartuussisullu piffissami ataatsikkut inatsisilerituujusunngornissaat ajornarnerarpaat.
Taamaammat unnerluussisussaatitaasut sinniisuata unnerluussisussaatitaasut aallaqqaasiutigineqarnissaat siunnersuutigaat.
- Minnerpaamilluunniit pinerluuteqarnermi sakkortuumi – tassa toqutsisoqarnerani, pinngitsaaliilluni atoqatiginninnermi meeqqanulluunniit naapertuilluanngitsuliortoqarnerani – unnerluussisussaatitaasut inatsisilerituujusariaqaraluarput, taamaaliornikkut unnerluutigineqartoq, aammali pinerlisaq eqqartuussivimmi inatsisitigut eqqortumik isumagineqarsinnaassalluni, Emil Maegaard-Hoffmann unnerluussisussaatitaasut sinniisuat oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Aki-Matilda Høegh-Damip isornartorsiuereernerani: Eqqartuussisut pikkoripput
Siunnersuulli Namminersorlutik Oqartussanit immikulluunniit ilisimasalinnit taperserneqanngilaq.
- Eqqartuussivimmi suliarinnittartut pingasut akornannit ataaseq qaffanneqassappat naligiinngitsoqalissasoq isumaqarpunga. Unnerluussisussaatitaasut illersuisunit eqqartuussisuniillu taamaalillutik qaffasinnerungaatsiartumik inissisimalissapput.
- Illersuisut inissisimanerloreerput. Taakku saniatigut inuussutissarsiutigaat, taamaammat suliffik taanna piffissaq tamakkerlugu atorfigineqanngilaq. Taakku suliffitsik saniatigut nakkutigisariaqarpaat, taamaammat immaqa taakku qaffannissaat aallarniutigineqaqqaartariaqarpoq, lektori, Annemette Nyborg Lauritsen oqarpoq.
Taanna Lise nunatsinni inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisooqatigiinni inatsisitigut isumannaatsuunermik ukkataqartuni ilaasortamit Dalsgaardimit taperserneqarpoq.
- Inuiaqatigiit inatisisitigut isumannaatsuunerata uninngasimaffigisaa tummarfimmut pingasunik niululimmut assersuutigineqarsinnaalluarpoq, Niuloq ataasiinnaq qaffanneqaruni tummarmik equngalissaaq inatsisitigullu isumannaatsuuneq naligiikkunnaarsinneqassalluni. Tamanna niulut marluk qaffanneranni aamma taamaassaaq.
Eqqartuussiviit danskit akisussaaffigaat, Danmarkimilu politiinut unnerluussisussaatitaasunullu aningaasaliissutit 2021-mit 2024-mut qanoq atorneqarnissaat pillugu isumaqatigiinniutigineqarnerani tamanna oqalligineqalerpoq.
