GrønlandsBanken aningaasaateqarluarpoq

Grønlandsbankenip ukioq manna qaammatini siullerni arfinilinnut naatsorsuutini saqqummiuteqqammerpai, qaammatillu arfinillit ingerlaneranni aatsaat taama angusarissaaartigaluni. Tassami akileraarutit suli ilanngaatiginagit 66,6 millionit koruuninik sinneqartooruteqarpoq, siorna piffissap taamaalinerani 36,5 millionit koruuninik sinneqartooruteqarluni.
Allattoq Mads Lynge
aggustip 15-at 2012 10:39

Aningaaseriviup pisortaata Martin Kviesgaardip naatsorsuutit naammaginartutut nalilerpai.

Grønlandsbankenip aningaaserivimmiittuutitai milliardip affaanik amerlisimapput, 4,2 milliardit koruuninngorlutik. Taarsigassarsiarititat 13,5 millionit koruunik amerlisimapput, maannalu 3,1 milliardit koruuninngorsimallutik.

- Kisitsisit takutippaat aalisarnermi isertitat amerlisimasut, suliffeqarfiillu ileqqaarutaat amerlisimasut. Tassami aningaaserivimmiititatta amerlinerat tamatumunnga takussutissiivoq, Martin Kviesgaard oqarpoq.

Sullitat aningaaserivimmiititaannit sinneqartoorutit malunnaatilimmik amerleriarsimapput, aningaasallu tigoriaannaat pigisat 236,8 procentiusut inatsimmik piumasaqaammit amerlaneroqaat, akiliisinnaassusermullu uuttuut 19,6 procentiulluni.

- Aalisarnerup aaqqissuuteqqinneqarnissaa naatsorsuutigineqartutut piviusunngussappat, ikinnerpaamik 200 millionit koruuninik taarsigassarsisitsinnaavugut, aalisarneq taamaaliornikkut inuiaqatigiinnut iluaqutaasumik nukittorsarneqarsinnaaniassammat, Martin Kviesgaard oqarpoq.

Akilli appariartornerat unikaallatsissagaanni aatsitassarsiorneq maannangaaq ineriartortinneqartariaqartoq, taassuma aamma oqaatigaa.

Aningaasat nalingisa allanngorarnerat pigineqartullu nalikillisinneqarneri eqqarsaatigalugit ukioq manna 115-it aamma 125 millionit koruunit akornanni sinneqartooruteqarnissaq, Grønlandsbankenip naatsorsuutigaa.

Aamma atuaruk

Politiit ullormut nalunaarusiaat: Tillinniartoqarlunilu tillinniariaraluartoqarpoq