Franskit ærkebiskoppiat ukiukitsunut kannguttaatsuliornermi unnerluutigineqartoq

Nukappiaqqanut spejderinut kinguaassiutinut 1980-ikkunni 1990-ikkunnilu naapertuutinngitsuliornerit pipput.

68-inik ukiulik, kardinaali, Philippe Barbarin, Lyonimi ærkebiskopiuvoq. Taanna Frankrigimi katuullit oqaluffianni ukiukitsunut kannguttaatsuliornerit pissutigalugit eqqartuussissutigoorunneqartumi qaffasinnerpaami atuuffeqarpoq.
Kardinaali ukiuni pingasuni parnaarussassanngortinneqarsinnaavoq, pinngitsuunerarlunili.

Nukappiaqqani spejderiusimasup ukiut 25-t matuma siornatigut illoqarfiup palasianit, Bernard Preynatenimit kannguttaatsuliorfigisimagaani nalunaarutigimmagu ukiukitsunut kannguttaatsuliornerit tamanit 2015-imi ilisimaneqalerput.

Angut kinguaassiutitigut kannguttaatsuliorfigitissimasunut eqimattanik kingornatigut pilersitsivoq, taakkulu palasip qullersaata Philippe Barbarinip pisunik aamma ilisimanninnerarlugu unnerluutigaat.

Barbarin 2016-imi siullermik killisiorneqarpoq. Paasissutissalli taamani naammanngimmata unnerluutigineqarnera ingerlateqqinneqarsinnaasimanani.

Eqimattalli tamatuma kingorna suliamik aallartitseqqipput tamatumuunalu eqqartuussisoqarnissaanut tunngavissiisoqarluni.

Kinami innuttaasut 2029-mi amerliartorunnaassapput, ilisimatuut nalunaarutaat nutaaq taama takussutissiivoq.

- Kinap innuttaqassusaa 2029-p tungaanut qaffakkaluttuinnassaaq ukiullu qulit qaangiuppata 1,44 milliardinik innuttaasoqalissalluni. Tamatumali kingorna amerliartorunnaarlutik ikiliartulissapput, Kinap inuiaqatigiilerinermut akademianit ilisimatusarnermi nalunaarummi tamanna allassimavoq.

Innuttaasut 2030-mi ikilissapput, tamannalu inuiaqatigiit ineriartornissaanut nutaanik iliuusissiortoqartariaqarnissaanik pisariaqassaaq.

- Innuttaasut ikiligunik meeqqat ikinnerusut inunngortalissapput utoqqaallu amerliartussallutik. Tamanna suliffeqarnermut allatigullu aningaasaqarnermut isumaginninnermullu kinguneqassaaq.

2050-ip missaani - Kinami innuttaasut 1,36 milliardinut apparnissaat naatsorsuutigineqarpoq innuttaasullu sulisinnaasut 200 millioninik ikinnerussallutik.

Inunngortartut ikinnerat taamaaginnassaguni Kinami innuttaasut 2065-imi 1,17 milliardiinnanngussapput.

/ritzau/Reuters