Frankrig nunat tamat eqqartuussiviannut tunniunneqassagunarpoq

Afrikap ilaani Rwandami inuiannik 1994-imi nungusaasoqarmat, franskit qanoq akuutigisimanersut maanna tusarniaasoqalerpoq. Taamanikkut inuit 800.000-t sinnerlugit inuartarineqarput.

Rwandamit tusarniaanerup kingorna, inuiannik nungusaanermi peqataasimasutut Nunat tamalaat eqqartuussiveqarfiannut Frankrig tunniunneqarsinnaavoq:

Frankrig arlaannaatigulluunniit inuiannik nungusaanermi peqataasimanani nalunaaruteqarpoq. Naalagaafiit Peqatigiit nungusaaneq unitsinniarlugu sakkutuutik Rwandamut isaatimmatigik, franskit sakkutuui ilaatinneqaraluarmataluunniit inuartarinnissimanatik erseqqissaasarput.

- Tamanna eqqunngilluinnarpoq, Rwandap Parisimi aallartitarisimasaa oqarpoq. Taassuma 24-t allat ilagalugit takusimasaminik tusarniaasut oqaluttuarfigisussavai.

Frankrigimi naalakkersuisuusimasut Rwandami naalakkersuinermik sulialinnik aningaasatigut ikiuisimasutut, sakkutuunik sungiusaasimasutut, nungusaanerup kingorna Congomut sakkutuunik qimaatitsisimasutut, kiisalu tutsit hutullu qimarnguiini hutut ingasattajaarniat inuartarinninniassammata, franskit nakkutilliisut akilersillutik isaatitsisarsimasutut Rwandamiunit pasineqarput.

Rwandap præsidentiata timmisartoq ilaaffigisaa apriilip arfernanni 1994-imi unnukkut nakkartinneqarpoq, tamatumalu kingorna inuiannik nungusaaneq aallartinneqarluni. Tutsinik nungusaaqqusineq hutut radioatigut aallakaatinneqarpoq. Qanoq pisoqarnissaa Naalagaaffiit Peqatigiit qaammatini arlalinni ilisimareeraat, pisut kinguningaatsiaagut uppernarsarneqarpoq. Tassani pissaanilissuit Rwandami pisunut akuliukkusussimanngillat, inuiannik nungusaaneq sioqqutitsiarlugu Somaliami kukkusimanertik pissutigalugu. Taamanikkullu Frankrigip kisiartaalluni Rwandami sakkutuuliinissi neqeroorutigisimavaa. Frankrigip nammineq soqutigisani, pikititsiniallu, tutsiusut, illersorniarlugit, sakkutuuleerusussimavoq.

Frankrig nunat tamat eqqartuussiviannut tunniunneqassanersoq tusarniaanermi paasinarsissaaq.