Folketingimut ilaasortat: VIVE-p nalunaarusiaa aallaavigalugu suleriaqqinnissamut toqqammavissaqalerpugut
Danmarkimi atugarissaarneq pillugu ilisimatusarfiup misissuiviutigisup, VIVE-p, nalunaarusiaata oqaatsinik paatsuuisarnerit, kulturikkut assigiinngissutsit aamma isummat pigiliutiinnakkat kalaaliaqqat danmarkimi angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartarnerini suliani ajornartorsiutaasutut inerniliunneqarpoq.
VIVE-llu misissuinerata nalunaarusianngorlugu saqqummiunneqarnera, Siumut sinnerlugu Folketingimut ilaasortap Aki-Matilda Høegh-Damip, Inuit Ataqatigiillu sinnerlugit ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip nuannaarutigaat.
Kalaallit meeqqat Danmarkimi allamut inissinneqarsimasut pillugit nalunaarusiaq
Misissuineq danskit 2021-mut aningaasanut inatsisaannit aningaasaliiffigineqaproq.
Kalaallit meeqqat Danmarkimi najugaqartut 5,6 procentii angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut nalunaarusiaq takutippaa.
Danskit meerartaannut tamanut sanilliukkaanni danskit meeqqat 1 procentiinnaat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimapput.
Danskit suliamik isumaginnittut kalaallillu ilaqutariit akornanni suleqatigiinneq uku pissutigalugit unammillernartoq ilaatigut inerniliutigineqarpoq:
- Kalaallit angajoqqaat danskisut piginnaasakinnerat
- Oqalutsissaaleqineq
- Danskit suliamik isumaginnittut kalaallit kulturianik ilisimasaqannginnerat
- Kalaallit ilaqutariit aamma danskit suliamik ilisimannittut pillugit isummat pigiliutiinnakkat
- Angajoqqaanik misissuissutit kalaallisuunnginnerat
Misissuineq 2014-imi, 2016-imi, 2018-imi aamma 2020-mi meeqqat 11-nit 17-inut ukiullit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut apersorneqarneri aamma kalaallit ilaqutariit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasumik ikinnerpaamik ataatsimik meerartallit pillugit misissuineq atorlugit ilaatigut ingerlanneqarpoq.
- Misissuisimaneq naapertorlugu maanna suleriaqqinnissamut toqqammavissaqalerpugut. Qanorluunniit ajornartorsiutinut pissutaasutut isornartoqaraluartoq kisitsisit tunngaviusut politikerinit isiginngitsuusaarneqarsinnaanngillat. Qineqqusaarutikka piviusunngortinneqartut ilapput, taamaasilluni Kalaallit Danmarkimi najugaqartunut inatsisitigut isumannaatsumik ingerlatsisoqarnissaa maanna sulissutigisinnaanngorparput, Aki-Matilda Høegh-Dam, tusagassiutinut nalunaarummi oqarpoq.
Inuit Ataqatigiillu sinnerlugit Folketingimut ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen isumaqataavoq:
- Nalunaarusiap massuma saqqummiunneqarnissaa Kalaallit Nunaat pillugu Folketingimi ilaasortat qilanaarisimavaat, soorunalumi aamma uanga. Ilaqutariinnullu inissiisoqarnissaanut naliliisoqartarnissaanut pillugu politikkikkut suleriaqqittoqarnissaanut pisariaqartitsisoqartoq maanna ilisimalerparput, tassa kalaallit kulturiat oqaasiilu ataqqillugit naliliisoqartarnissaa pisariaqartinneqartoq, nutserisoqartarsinnaanissaalu aamma pisariaqarsinnaasoq, sullissisut sullitatik paasisinnaaniassammassuk, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.
Folketingimi pingasunngornermi tusarniaasoqartoq
Kalaallit meerartaat Danmarkimiittut 100-gaangata tallimararterutaasa missaat angerlarsimaffiup avataani inissinneqarsimasarput, tassa qallunaat meeraartannut naleqqiullugu tallimariaammik amerlanerullutik.
Kalaallinik sullissinermi nutserisussaaleqisoqartartoq, sullissisullu kalaallit kulturiannik ilisimanninnerat ilaatigut killeqartoq nalunaarusiami ilaatigut inerniliunneqarpoq.
Tamakku Folketingimi ippassaq pingasunngornermi tusarniaasoqarnerani ilaatigut eqqartorneqarput:
- Ilaqutariinnut inissiilernermi naliliisoqartarnissaata nutserisoqartarnissaatalu saniatigut ilaqutariinnut kalaallinut inissiisoqartarsinnaanissaa politikkikkut oqallisigineqartariaqartoq isumaqarpunga, imaluunniit kalaallit oqaasiinik kulturiannillu ataqqinnittuni inissiisoqartarnissaa sulissutigineqarsinnaanersoq, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.
