Hans Enoksen qinersereernerup kingorna: Assorujussuaq nukissanik pissarsiffigaara
- Kisitsisoqarmat soorunalimi malinnaavunga. Tamat oqartussaaqataanerannut qineqqusaaqataallunga kisitsisinut ilaasaqattaarlunga nuanneqaaq, Hans Enoksen KNR-imut oqarpoq.
Folketingemut kingulliulluni qinigassanngortittoq, Hans Enoksen Naleqqameersoq, qinersinermi 1.940-nik taaguunneqarpoq.
Siumumeersoq Aki Mathilda Høegh-Dam 6.655-inik taaguunneqarsimasoq qinersinerup unnukkuata naajartornerani erserpoq. Tassa Folketingimi sulinini ukiuni tulliuttuni sisamani nangissavaa.
Taaguussinerit agguataarneri:
Siumut, 37,6 procentinik taaguunneqarpoq.
Inuit Ataqatigiit (IA) 24,6 procentinik taaguunneqarpoq.
Demokraatit 18,5 procentinik taaguunneqarpoq.
Naleraq 12,2 procentinik taaguunneqarpoq.
Atassut 3,6 procentinik taaguunneqarpoq.
Attaviitsoq Tillie Martinussen 0,9 procentinik taaguunneqarpoq.
Taaguunneqarnerpaani tulliusoq Inuit Ataqatigiinneersoq, Aaja Chemnitz, 4.289-nik taaguunneqarluni ukiuni tulliuttuni sisamani aamma Folketingemeeqqissaaq.
Hans Enoksenip Demokraatineersoq Anna Wangenheim tulleralugu taaguunneqarnerpaani sisamaattut inissisimanini nuannaarutigaa.
- Nuannaarutigeqaara aamma taamatut tunuliaqutsiineq, aamma paasigakku anguniakkagut pingaartumillu kalaallit oqaasiisa nukittunerulernissaat, imminullu aallaavigaluta aqqutissiuunnerulernissarput uppernarsarneqarmat, Hans Enoksen oqarpoq.
Inatsisartuniiginnassaaq
Hans Enoksen nunatsinni politikkikkut ilisimaneqarluarpoq. Taanna Siumumi ilaasortaagallarmi Naalakkersuisunut 2002-miit 2009-p tungaanut siulittaasuuvoq.
Inatsisartuni marloriarluni aamma siulittaasuunikuuvoq.
Siumumi ilaasortaajunnaareerluni Naleraq 2014-imi pilersippaa. Siulittaasutut tunuarnerminik aasaq nalunaaruteqarnini tikitserlugu Naleqqami siulittaasuuvoq. Siulittaasuujunnaaraluarluni Inatsisartuniiginnarpoq.
Taassumalu nukissani Inatsisartuni atorusuppai.
- Tassa Inatsisartuni maanna ilaasortaavunga. Naatsorsuutigaara taamannak sulineq ingerlateqqissallugu, anguniakkagullu suli pimoorunnerullugit sakkortusaqqinnissaat pingaaruteqarpoq. Tassami qinersisoqarnerit tamaasa kinguariarata qaffariartuaannarpugut, innuttaasunillu paasineqariartornerput nuannaarutigalugu sulinerput ingerlateqqissavarput.
Assi: KNR
Naleqqameersut unnussiuaarneranni peqataanngitsoq
Naleqqameersut Hotel Hans Egedep ataatsimiittarfiisa ilaanni Gertud Raskimi unnussiuaarput. Qinigassaasuni marluk marluk Naleqqameersut, Juno Berthelsen aamma Kirsten Fencker, tamaani unnussiuaaqataapput.
Taakku persuarsiorlutillu nuannapput, qinersinerullu unnukkuani kisitsinerup inernerinik fjernsynikkut saqqummiussisoqaraangat qiimmattarput.
Naleqqameersunili taaguunneqarnerpaaq Hans Enoksen ilaquttamini napparsimasoqarmat parteeqatini unnussiuaaqatiginngilai.
Taannali aqaguani pissarsiassaavoq.
- Innuttaasunut qaninnerusumik sullissinissara pilersaarutigaara. Ukiuni kingullerni marlunni peqqiilliorpunga, massakkulli peqqitsinnikooqaanga. Nukikka qangatut saqqummeriartulerput, taakkulu pisinnaalaarninni atorluarusuppakka.
