Europami niueqateqalertigani isumagisassarpassuupput
Kalaallit aalisagartaasa raajartaasalu akornusersorneqanngitsumik EU-mut eqqunneqartalernissaat pillugu Namminersorlutik Oqartussat Danmarkimilu naalakkersuisut sapaatip akunnerata siuliani isumaqatigiissutaanni naatsorsuutigineqartutut Danmarkimi oqartussat Nuummi killeqarfittut nakkutilliinertut taallugu nakkutilliivimmik pilersitsisuussapput.
- Nioqqutissiat avatitsinniit takkukkaangata maani inuussutissanik nakkutilliineq EU-mi malittarisassat atorlugit pisarpoq, soorunami aamma taakku Kalaallit Nunaanni atorneqassapput taamaalilluni Nuummi nakkutilliinissamut toqqammavissaqassammat, Erik Engelst, uumasunut nakorsaq oqarpoq.
Naak 1985-imili EU-mit nunarput anigaluartoq, Nunatta EU-mut isumaqatigiissuteqarneratigut, Nunarput siuttutullusooq inissisimalissaaq. Aalisakkanik tunisassiat Danmarkimut anngunnerminni misissorneqartarunnaartussaagaluartut, akerlianik aalisakkat assigisaallu nunanit EU-p avataaneersut soorlu USA-miit, Canada-mit aamma Ruslandimiit eqqunneqartut misissorneqartassapput.
Kisiannili susassaqarfik suli tiguneqarsimanngimmat Danmarkimi oqartussat akisussaasuussapput. Inuussutissanut nakkutilliisoqarfik aallaqqaataanit peqataavoq ilisimatitsissutigalugulu Nuummi nakkutilliivissaq pillugu illussanik titartaasartumik oqaloqateqarnerit aallartereersut.
Inatsisiliornissarlu pisariaqartinneqartoq politikerit sukkanerusumik akuersissutigisinnaappassuk, sanaartornerlu piareerpat isumaqatigiissullu sukkanerusumik atuutsinneqalerpat, nunatsinni aalisarnikkut suliffeqarfiit nioqqutissiaminnik EU-mut tuniniaaneranni nioqqutissiaat misissorneqartarunnaarpata millionerpassuarnik sipaaruteqartoqarsinnaanngussaaq. Tassa qallunaat kalaallillu namminneerlutik piffissap sivisussissaa aalajangissavaat immaqa ataaseq pingarutilik kisiat pinnagu.
- Ataaseq susinnaanngisarput tassa EU-kommissionip nakkutilliinermut allaffia taavunga takuniaasussaq, akuutitsiniarlunilu piffissangaatsiaq atorneqartartoq misiliitagaqarfigaarput, uumasut nakorsaat, Erik Engelst Mads Fiskerimut oqarpoq.
Inuussutissanik Nakkutilliisoqarfiup naatsorsuutigaa killeqarfimmi nakkutilliinertut taasap EU-mit akuersissutigineqarnissaa, siusinnerpaamik aappaagu ukiaanerani.
