EU pillugu isummat marlunnut avissimapput

Ullumikkut ullorsiortoqarpoq – tassami ullumikkut nunarput ukiut 25-t matuma siornagut, inunnik taasisitsinerup kingornagut EU-mit animmat. Kalaallit ullumikkut EU qanoq isumaqafigineraat paasiniarlugu aqqusinermi naapitavut apersorpavut.

Kalaallit amerlanerussuteqartut ukiut 25-t matuma siornagut nunatta EU-mit, taamanikkut EF-iusumit, - tassa 1982-imi - ilaasortaajunnaarnissaa aalajangiuppaat. Ullumikkut innuttaasut suli EU pillugu marlunnut avissimapput.

- Taamanikkut EF-iugallarmat akuerseqataagaluarpugut, nunatsinni pisuussutit kalaallinit oqartussaaffigineqartussaammata pissusissamisuuginnarpoq.

1982-imi taasisut 53 procentiisa, tassa amerlanerussuteqalaartut, nunatta EU-mut ilaasortaajunnaarnissaa kissaatigaat taamaattorli Jakob Thomassen isumaqarpoq, EU nunatta ullumikkut pisariaqartikkaa. Jakob Thomassen ima oqarpoq:

- EU-mut ilaaleraluarutta immaqa umiarsualiviliortoqarsinnaavoq, taavalu aamma timmisartoqarfiit, mittarfiit, pitsaanerusumk aningaasassaqartinnerulersinnaagaluarpavut.

Jakob Thomassenip aamma Aalooraq Olsenip, Nuummeersut, ukiut 25-t matuma siornatigutulli nunatta EU-mut ilaasortaanera suli isumaqatigiinngissutigaat.

Sustu Petersen nalornivoq – EU-mut ilaasortaanissamut illersuisut akerlilersuisullu tunngavilersuutaat paasisinnaalluarnerarpai.

EU-mut ilaasortaanissamut illersuisut akerlilersuisullu tunngavilersuutai taasuma paasisinnaalluarnerarpai:

- Ilaasortaanerput massakkorpiaq ajorinngilara, kisianneqartilluguli. Ilaatigut immaqa iluaqutaasinnaagaluarpoq, ilaatigulli aamma naami.

Ullumikkut ukiut 25-t matuma siornagut EU-mut ilaasortaanissamut naaggaarpugut – amerlaqisulli EU assigiinngitsunik isumaqarfigaat.

- Isumaqataalluinnarpunga, EF-imiissanngilagut aamma. Maani uagut inuuniutigaarput aalisakkanik nunarsuarmut tuniniaaneq, taava aamma Danmarkimut ilaalluta EU-miissanngilagut. Angusaqarnerusinnaavugut maani taamatut EU-miinngikkutta, Kuka Souvage oqarpoq.