Erlinnartuut Danmarkimut Kalaallit Nunaannullu tunngasoq ukiuni 68-ini Sisimiuni toqqortaasimasoq
2019-imi nunamik uuttortaanermik ilisimasalik Kristian Keller naalagaaffiup allagaataasiviani issiavoq. Illerfiusaq atuakkanik imalik saavani nerrivimmiippoq. Atuakkat aqqanillit siulliit soqutiginaateqangaanngillat, 13-ialli qungujulaartitsivoq.
Qorsuuvoq, nikaginalaarsinnaasumillu qulequtaqarluni: Mikrofilminik nunamut matoorussineq 1952. Tassamiuna.
Erlinnartuutinut nunamik assilsatut naleqartigisumik atuakkamik ilimagineqarunnaarsimasumik nassaarluni Kristian Kellerip nalunngilaa. Atuagarmi Kalaallit Nunaanni piffiit arlaannut attuumassuteqartoq tigummiarpaa, tassami 1952-imi sakkutuut naalagaata statsgeodætiusullu illerfiusat marluk Danmarkimi Kalaallit Nunaanilu nunamik uuttortaanermik kisitsisaatinik nunallu assinginik imaqartut nunamut matoorsimavai. Sumiiffiata nassaarinissaa nalunarluinnaraluarsimasoq, maanna attuumassutilinnik nassaarnerup kingorna ajornaannerulersippaa.
Geodætit erlinnartuutaat isertuusaq
Geodætisk Institut 1928-mi pilersinneqarpoq
Suliffeqarfik taanna naalagaaffiup nunaata uuttortarneqarnissaanut assitalerneqarnissaanillu suliaqartuuvoq
Statgeodæt sakkutuunullu naalagaq Jens Frederik Chantelou Geodætisk Institutimi immikkoortortami pisortaavoq
Taanna uuttortaanissamut Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu nunap assitalersornissaanut akisussaasuuvoq
Aallerfik: Den Store Danske
Attuumassutillimmi pilikkimik allatat aqqutissiuisoralugit, Kristian Keller siorna aasami inuit pingasut DR-imiillu filmiliortut ilagalugit, Sisimiunut aallarsinnaanngorneranut illerfiusallu assallugit qaqinnissaanut geodætillu erlinnartuutaat isertugaq qulaajarsinnaanngorsimavaat.
- Isertuunneqarsimavoq nassuiarneqarsinnaananilu, Qallunaat Nunaata Kalaallillu Nunaata taamanikkut uuttortarnerannik assiliornerannillu imaqartut illerfiusat pillugit oqaluttuarpoq.
- Backuperujussuartut ippoq, tamarmilli isertugaammata eqqarsarpugut: Eqqumiik. Kalaallit Nunaanni toqqortariaqarsimappat allanik imaqarsimassaaq. Taamaattumillu nanisariaqarlutigu, Kristian Keller oqarpoq.
Atombombit atorlugit sorsunnermut aarlerineq
Nillertumik sorsunnerup nalaani misigisapiluit suli eqqaamanerini, atombombinillu sakkoqarluni Europami sorsuutileratarsinnaaneranut aarleqquteqarnerup nalaani, Sorsunnersuup aappaata kinguninngua 1952-imi nunamut matoorussineq pivoq. Taamaattumik illerfiusat marluk taamani Danmarkip Kalaallit Nunaatalu uuttortarneqarneranik nunallu assinginik imaqartut, Kalaallit Nunaannut sakkutuut naalagaat danskeq statsgeodætiusorlu J.F. Chanteloup aallaruppai.
- Atombombinik sakkoqarluni sorsuutilernissaq aarleraa. Danmarkip suerutsinneqarnissaa ernummatigivissorpaa. Danmarkilu ineriartorteqqinneqassappat najoqqutassaqartariaqarpoq. Ukiorpaalunni uutortaanerit isumannaallisarpai atorfissaqalissappata saqqummersinnaanngorlugit. Suut tamaasa uuttortaqqittariaqannginnissaannut qularnaveeqqutaavoq, uuttortaanerimmi aqquserniornerni, ikaartarfiliornerni, illuliornerni assigisaanullu atortussaapput, taanna oqarpoq.
- Sorsunnermi pilersaarusiornissamut paasissutissat taamaattut soqutiginartuupput. Nuna tiguarniarukku isaaffiginiarukkuluunniit pingaaruteqarpoq suna sumiinnersoq ilisimassallugu. Sorsunnersuup aappaani tyskit arlaleriarlutik uuttortaanerit tunniuteqqusarsimagaluaraat ilisimavarput, Geodætisk Institutilli suna tamaat tikillugu avaqqutaaralutik pingitsoortissinnaasimavaat, taanna oqaluttuarpoq.
Naleqqat Sisimiunut aqqutissiuussisut
Kristian Kellerip paasisanik pilersuinermi aqutsisoqarfianut atortunik nutaanngitsunik tunniussinermi paasineqarpoq J.F.Chantelou-ip atuagaataa pinngaaruteqartunik naleqqanik tammaaneqartorlu akornaniittoq. Taama nassuiaavoq Lif Lund Jakobsen.
- Atuagaarannguuvok kinabogitut angitigisoq. Assinik takussutissaqarpoq allaaserineqarlunilu karsi qanoq kangerliumaninnguamut inissisimaffianut ingerlanneqarsimanersoq, kiisalu eqqoqqissaartumik geodætiskimik uuttortarsimalluni karsit sumerpiaq matoorunneqarsimanersut. Eqqoqqissaangaarmat atuagaq maliinnarlugu ajornanngitsuaraavoq, taama oqaluttuarpoq.
Ujaarlernermi piffissap ingerlanera
Aqquserngit pingaarnerit, illut umiarsualiviillu uuttortarneqarneri naleqqerfiilu assingisa nuutinneqarnikuinik illerfiusat marluk ulikkaartut Jens Frederik Chanteloup Sisimiuni 1952-mi nunamut matoorpai
Atomimik sorsunnersuaqarnerani Danmarki aserugaassagaluarpat sanaartoqqinnissaanut atorneqartussaapput
Taakkununnga illerfiusanut marlunnut Kalaallit Nunaanni matoorneqarsimasunut, sumeeqqissaarneranullu oqaatiginninngitsumik, tunngasunut allakkat Geodatastyrelsenimi allafimmi pisortaasimasup, Stampe Villadsenip, 2000-ikkut aallartinneqarani nassaarai
Illerfiusannik arlaleriarluni assaariaraluartoqartarsimavoq iluatsinngitsumilli
Atuagaq "Nedgravning af mikrofilm 1952" naleqqerfinnik uuttortarneqarsimasoq Rigsarkivet-imi Københavnimiittumi 2019-mi nassaarineqarpoq
Danmarkimeersut assaasussat pingasut filmiliortullu DR-imeersut peqatigalugit, Sisimiunut illerfiusannik 2020-p aasaasoq assaajartorput
Aallakaatitassiamik pingasunik immikkoortortqartunik inerneqarpoq, ima qulequtaqartumik: "På sporet af de hemmelige koldkrigskasser." Taanna DR-ikkut ataasinngornermi aallakaatinneqarpat takuneqarsinnaavoq.
Aallerfik: Kristian Keller, geodæt fra Styrelsen for Dataforsyning aamma Effektivisering, Lif Lund Jacobsen, Rigsarkivet-imi ilisimatusartoq, aamma DR
Tassami mittarfiup avannaatungaanut pigamik koordinatit nunallu isikkua naligiilerput, ullullu aappassaani assaanertik allartissinnaanngorlugu.
- Aallaqqaammut eqqarsarpunga: Iluatsitsingaaratta, mittarfimmi allaanerulaartumik inissisimagaluarpat, karsit assallugit qaqissimasinnaanavianngikkaluarpagut. Mittarfiup Palasip Qaqqaatalu naqqata akornanni karsit marluk nassaatik pillugit Kristian Keller oqaluttuarpoq
Geodæter ornigarneqaataat
Soormitaavaana Sisimiuniittussatut aalajangerneqarsimasoq?
- Taassumap Sisimiut ilisarisimalluarpaa. Kalaallit Nunaanni ukiorpassuarni naalunaarusiortartuusimavoq, Sisimiut ukioq naallugu sikuneq ajormat nunallu sinneranut uuttortarniaraanni angalaniarlunilu qeqqata nalaanni inissisimammat geodætinit tikinneqakulallunilu uninngaarfigineqartarsimavoq, Kristian Keller oqarpoq.
Ukiut 68-t siuarutta, tassa septembari 2020-mut, Lif Lund Jakobsen Kristian Kellerilu statsgæodatimut J.F. Chanteloumut tumisiuineranni, Geodætisk Institutimeersut illerfiusat marluk qangatut takulliinaveersaaruteqartunut assaapput.
- Angillutillu oqimaapput, mikrofilmiinaannginnamimmi. Qaleriiaanik poortorneqarsimassangatereerparput. Qisummik illerfiusaliaapput, savimminermik aningaasaasivik, asfalti illerfiusaallu qaava. Taakku qaleriiaat suunersut ilisimanngilagut. Illerfiusap qaava aserfallassimaqaaq. Ingammik Kalaallit Nunaannut uuttortaanernut tunngasunik imallit, taassumami matua katassimavoq, Lif Lund Jakobsen oqarpoq.
Ukiut 68-illi mikrofilmit poortorneqarlutik nunami matoorneqarsimanertik akornutigisimanngilaat, imarisaanilli naleqqanit allattorsimaffimmik allanik imaqarsinnaaneranik annertunerusumik tupaallannartortaqanngikkaluartoq, piffissami tassani atomimik sorsunnersuaqaratarsinnaaneranik aarlerineq qanoq annertutiginersoq erlinnartuutimi paasineqarpoq. Lif Lund Jakobsen isumaqarpoq.
- Assit 32000-iusut tamarmik misissoreeratsigu naalagaaffiup allagaateqarfiani pigineqareersunut uuttortarneqarsimasunut assersuutaalluarsinnaasut paasivarput. Toqqortaatinut suliaqartumut tamanna nuannerpoq. Ajunngitsumimmi suliaqartarsimalluta paasivarput. Allagaatit sumiinersut ilisimalerparput. Erlinnartuutinillu ukkataqarniaraani pikkunaalaarpoq, taanna oqarpoq nangillunilu:
- Qanga pisimasunut tunngammata naalagaaffiup allagaateqarfianut pingaaruteqarput. Imaasinnaavoq allakkat nuutitaasut, tamannali aallartikkatta ilisimanngilarput. Qanga pisimasunut tunngasunut qulakkeerinninnissaq suliassaraarput - Kalaallit Nunaanni nunamut matoorneqarsimasuugaluarpataluunniit.