Eqqartuussiveqarneq pillugu saqqummersitsineq
'Kalaallit immikkuullarissuupput, eqqarsartaasiat ileqquilu pinngortitami peqqarniissinnaasumi inuunerannit ilusilersorneqartoq'.
- Taama isiginneriaaseq Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu suli atuuppoq, politiit suliaasa oqaluttuarisaanerat pillugu katersugaasivimmi Københavnimiittumi pisortaq, Frederik Strand, saqqummersitsinissaq pillugu videnskab.dk-mi apersorneqarluni oqarpoq, nangillunilu:
- Kinguaassiuutitigut atornerluisoqarangaat kalaallit persuarsiutigineq ajorpaat, paarnaarussaasarnerlu sapertarlugu.
Kalaallit taama eqqarsartariaaseqarnerat Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarnermi sakkortuumik sunniuteqarpoq.
- Kalaallit Nunaata Danmarkimit nunasiaataanerata nalaani Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarneq ilusilersorneqarmat isummat pigiliutiinnakkat suli atuupput. Taamaattumillu sivisuumik paarnaarussassanngorlugit pineqaatissiisarnerit qaqutigoorlutik, Frederik Strand oqarpoq.
Kalaallit immikkut pissuseqartutut isumaqarfigineqartarput.
- Taama isumaqarneq ajoqersuiartortitap Hans Egedep ajoqersuiartornerata nalaaniilli aallartippoq. Hans Egedep kalaallit qanilaartuunngitsutut, iivangiiliup oqariartuutitaanik tusaajumangitsutut, pinngortitallu tunniussai malillugit inuusutut isigai, Frederik Strand oqarpoq.
Politiit suliaannik katersugaasivimmi Kalaallit Nunaannni eqqartuussiveqarnerup Hans Egedep Kalaallit Nunaannut 1721-imi tikinneranit ullumikkumut ineriartornera pillugu saqqummersitsineq ullumikkut ammarpoq. Saqqummersitsineq aappaagu 2011-mi apriilip ulluisa aallaqqaataata tungaanut ingerlanneqassaaq.
