Eqalutssuit uumatillugit naparutaajartarpaat
Asiamiut eqalussuup naparutinngeqaat, europamiullu aalisartuisa tamanna aningaasarsiutigilluartalersimavaat, uumasunik naalliutsitsinikkut.
Aalisartut eqalussuit pisamik naparutaat savimmik kiperiarlugit uumatillugit imaanut igiinnartarsimagaat, nutaarsiassaqartitsivik Ritzau allappoq.
Nalunaarut nutaaq, Avatangiisinik Uumasunillu Illersuiniaqatigiiffiit 30-it, ataatsimut imminnut ”Eqalussuit Iligiit”-nnik taasut saqqummersitaat malillugu, Europamiut aalisartuisa Asiamiut eqalussuarserusuttut iluarusutsinniaannarlugit eqalussuit naalliutitaralugit illoqisippaat.
Ingammik Spaniamiut, Franskit, Italiamiut, Portugalimiut, Tuluillu aalisartuisa eqalussuit uumatillugit naparutaajartarpaat. Aalisartut eqalussuup naparutaa kilo-mut 3.725 koruuninik akilersillugit tunisarpaat.
Naalliutsitsineq unitsinniarlugu, Eqalussuit Iligiinnik taagortut piumasaqarput, eqalussuit pilanneqannginnerminni nunamut tulaanneqartassagut. Iligiit oqarnerat malillugu taamaaliornikkut eqalussuup naparutaannaanngitsoq – sinnerali – nerineqarluni atorluarneqarsinnaassasoq.
Kinami eqalussuup naparutai mamartuliarineqartarput, akisoorujussuanngorlugit tuniniartakkanik, akissaqarnerusullu taamaattunik nerissallutik isigineqarnissamut atatillugu nuannareqaat.
