Doris Jakobsenip Folketingimi ataatsimiinnerup ammarneqarnerani oqalugiaataa

Kalaallit Nunaanni qinersinissaq nalunaarutigineqarpoq.

 

Danmarkimi amerlanerpaat pisut malinnaavigaat, maannakkulli pisut pillugit oqaasernian-

ngilanganga.

 

Oqaatiginngitsoorsinnaanngilarali inuiaqatigiinni inatsisitigut eqqortumik ingerlatsisuni inuunnera nuannaarutigigakku, tassami allaat naalakkersuinermi pingaarutilimmik inissisimagaluarlluniluunniit naammaginartumik uppernarsaatit nakkutiginngikkaanni kinguneqartarpoq.

 

Taama Siumup naalakkersuisuutitaqarnerani pisoqarpoq, soorlu aamma Siumup siusinnerusukkut naalakkersuisuutitaqarnerini taama pisoqartareersimasoq. Siunissamittaaq naalakkersuisuni Siumumit siulersorneqartuni taama pisoqartarumaarpoq.

 

Kikkut naalakkersuisunngortussat siulersorumaarneraat novemberip 28-anni aalajangerneqarumaarpoq.

Nunatsinni naalakkersuinikkut pissutsit qinersinerup inernera aalajangissavaat.

 

Taamaammat naatsorsuutiginngilara Kalaallit Nunaanni qinersilerneq maani Folketingimi sulinermut angisuumik sunniuteqarumaartoq.

 

Aamma pissutigalugu maanna Siumut IA-lu Danmarkimi aningaasaqarneq pillugu inatsisissap suliarineqarneani kalaallit kissaatigisaat pillugit suleqatigiilermata.

 

Neriuutigaaralu suleqatigiinneq qinersereernerup kingorna nanginneqassasoq. Pissutigalugu Kalaallit Nunaata aningaasarsiornikkut inissimanerata ataatsimoornissarput pisariartimmagu.

 

Kalaallit Nuaata naalakkersuinermi eqqissisimasumik inissisimasoqarnissaa kiisalu inuussutissarsiornermi aningaasarsiornermilu aalaakkaasumik ineriartortoqarnissaa pisariaqartippaa.

Siumumiit erseqqissumik nalunaarutigereerparput danskit aningaasaleeqataasinnaasut pisariaqartikkivut. Tamannami uatsinnut toqqissisimanarnerpaajummat.

 

Tamakkualu pissutigerpiarlugit Siumumiit Folketingimi ukiumi tulliuttumi sulinermi aningaasaleeqataasarnermi, aningaasarsiornermilu ungalussat nutaat sulissutiginiarpavut, taamaasilluni danskit aningaasaleeqataasinnaasut toqqissimanartumik Kalaallit Nunaannut isersinnaalersillugit.

 

Taamaammat statsministerip ammaanermi oqaaseqarnermini nalunaarutigimmagu inuussutissarsiornermi ineriartortitsinermi suleqatigiinnerusariaqarnerput tikilluaqqungaarparput aammalu Danmarkimi inerititsiniarnermi aningaasaateqarfiup atorluarnerunissaa kaammattuutigimmagu.

 

 

Kalaallit Nunaanni aningaasarsiornerup pitsannguallanneri tamarmik Danmarkimut iluaqutaassapput, - pingaartumillu tamanna danskit suliffeqarfiutai aningaasaliisartuilu suleqatigalugit ingerlanneqarpat.

Tassami imaammat suli nioqqutissat sullissinerillu pisiarisartakkavut amerlanersaat Danmarkimiit suli pisiarisarivut.

Taamaammat Kalaallit Nunaanni qaffariarnerit aamma Danmarkimi malunniutissapput.

 

Siumup nangillugu sulissutigissavaa Kalaallit Nunanni eqqartuussiveqarnermi pissutsit Danmarkimisulli qaffasitsiginissaat.

Ukiuni kingullerni Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarnerup iluani ajornartorsiuterpassuit atuussimapput.

Qujanartumilli ilarpassui aaqqiivigineqareerput.

 

Tamaattorli nunaqarfitta ilaanni kommunefogedeqaranilu isertitsiveqanngilaq, saniatigullu isertitsiviit ilaat maanna nungullavissimapput.

Kalaallit isertitsiviini ikiortit (betjentit) akissarsiai Danmarkimi akissarsiarititaasunut malinnaanngillat.

Allaammi poiliteeqarfiit ilaanni qimmit ikiortaasartut amigaatigineqarput.

 

Suli tassa suliassat amerlaqaat, taakkualu aningaasaqarneq pillugu inatsisiliorniarnermi isumaqatigiinniarnerni aaqqiivigisassatut saqqummiunniarpavut.

 

Taamatuttaaq Siumup isumannaallisaanermi ineriartorneq malinnaaviginiarpaa.

 

Arlaleriaqalunga Kalaallit Nunaanni Islandimisulli namminneq piumassutsiminnik aallaaveqartumik isumannaallisaanermi suleqataarusuttunik pilersitsisoqarsinnaanerata iluaqutaasinnaanera oqaatigisarpara.

Maanna illersornissamut ministerip isumaliutissiissutissaa decemberimi saqqumertussaanerarneqartoq utaqqimaarparput. 

 

Neriuutigaaralu aaqqiissutissanik nutaanik ajunngitsunillu nalinnginaasumik isumannaallisaanermi aammalu piumassusertik napertorlugu isumannaallisaanermi suleqataarusuttunut periarfissiisoqarumaartoq.

 

Taakkununngalu attuumassuteqartumik Siumumiit kissaatigaarput Kalaallit Nunaata silaannartaani timmisartut ingerlaartartut qanoq amerlatiginerat pillugu sukuiaasoqarnissaa, taakkualu qanoq naleqartiginersut nalunaarsorneqassasut.

 

Naleqqassutsillu taakkua Kalaallit Nunaannut isumannaatsumik nuunneqarsinnaappata isertitassaapput naalakkersuisut peqatigalugit oqaluusererusutavut. 

 

Ukiup kingulliup ingerlanerani folketingimi paaserusussimavara taanna ”Project Iceworm” tassungalu atasumik tammaarsimaffiup ”Camp Century”-ip suut sermersuatsinnut qimaannarsimaneraat. 

 

Isumaqarpunga Danskit Naalakkersuisui paasissutissat pissarsiarisimasinnaasatik uagutsiniit toqqissisimanarnerusutut isigigaat.

 

Tamakkiissumik isumaqavippunga USA-p sakkutooqarnermini Kalaallit Nunaannik atuinerata suut siunissaq ungasinnerusoq isigalugu kingunerisinnaaneraat misissorneqartariaqartoq.

 

Amerikkamiullu ullumikkut sakkutooqarnikkut iliuuserisartagaat pillugit apeqqutit uteqattaartuartussaapput.

Siumup kipisuitsumik qularnaarniartuassavaa avatangiisitsinnut suliaqarfiit qanoq sunniuteqarnersut, - aamma suliat ingerlanneqarunnaarnerisa kingorna. 

 

Siumup isumaa naapertorlugu imaaginnarttariaqanngilaq USA-mik suleqateqarnitta kingunerissagaa sakkutooqarnermik ingerlatsisut qimataannik nammatassinneqartuassasugut.

 

Issittumi inerititsisoqarnissaa pillugu USA-mik qanittumik suleqateqartariaqarpugut.

USA-p siunissami issittumi periusissani ineritikkiartuaarlugillu piviusunngortilerpai, taamaammat Danmarkip periarfissaq taanna aqqutigalugu Issittumi tamarmi isumannaallisaanermi, silap pissusai pillugit kiisalu inuussutissarsiutinik inerititsiniarnermi USA-mik suleqateqarniartariaqarpoq.

 

Siumumi isumaqarpugut Kalaallit Nunaata namminersulernissaa pillugu oqaatigisartakkavut amerlavallaartutigut paatsoorneqartartut.

 

Maani oqaluttarfimmiit uteqattaartuarsimavarput nunat tamalaat akornanni aaqqissuussineq ”Free Association” naapertorlugu namminersulernissaq aaqqiivigineqartariaqartoq.

 

Aaqqissuussineq taanna FN-imit akuerisaavoq. 

 

Aaqqissuussineq naapertorlugu Kalaallit Nunaat naalagaaffiit akornanni susassaqarnissaminut pisinnaatitaaffeqalissaaq, soorlu OL-imi IWC-milu, taammakkaluartilluguli suli Danmark-i peqatigissavarput.

 

Aaqqissuussineq naapertorlugu Danskit Kunngeqarfiat Kalaallit Nunaanni atuutsinneqarsinnaajuassaaq.

 

Aaqqissuussineq naapertorlugu illersornissami nunanullu allanut naalakkersuinikkut pissuseqarnermi Danmarki suleqatigisinnaajuassavarput.

 

Aaqqissuussineq naapertorlugu Kalaallit Nunaat FN-ip ingerlatsiviinut assigiinngitsunnut naalagaaffinnik nutaanik aningaasarsiornikkut imminnut napatilernisaannik ikiuisartunut ivertinneqassaaq Danmarkimik suleqateqarneq kipitinngikkaluarlugu.   

 

Aaqqissuussinerup Inuiaat Kalaallit kinaassutsimikkut kiffaanngissuseqalernermik tunissavai, kiffaanngissusermi tamanna Kalaallit Nunaata naminnersulernissaanik kipisuitsumik kissaatigineqartuarpoq.

 

Aaqqissuussineq taanna New Zealand-ip, Holland-ip USA-llu siusinnerusukkut pissaaneqarfigisimasaminni inuiaassutsikkut, kulturikkut oqaluttuarisaanermilu namminerisaminnik kinaassuseqartunut atortareerpaat.

 

Siumup kaammattuutigaa danskit partiivi peqatigalugit piffissami aggersumi aaqqissuussineq taanna itinerusumik misissuataassagipput. 

Pissutigalugu aaqqissuussinerup Kalaallit Nunaat nunat tamalaat akornanni namminersorluni ingerlatsisinnaasutut akuerineqartilissammagu, saniatigullu Danmarkip Kalaallillu Nunaatalu suleqatigiinnertik ataatsimut oqaluttuarisaanitsinni pilersissimasarput attatiinnarsinnaallugu.

Naggataatigut suleqatigiinnitsinni Kalaallit Nunaannut angusaritissimasarpassuavut maanna naalakkersuisuusunut qujassutigerusuppakka.

 

Maluginiarpara Danmarkip Kalaallit Nunaatalu suleqatigiinnerat ullumikkut qaqutigoortumik  pitsaassuseqarluni ingerlammat.

 

Ilageeqarnermi tamanna takuarput, maannami palasimik kalaalermik danskit aaqqissuusinerisa iluanni atorfinittitsisoqarpoq, maannalu aamma Danmarkimi ilagiit Kalaallit pitsaanerusumik sullinneqalernissaanut periarfissat eqqarsaatigineqalerput.

 

Inunnik isumaginninnermi tamanna takuarput, aaqqissuussinerimmi ”satspuljinik” taaneqartartut kalaallillu akornanni atugassat maanna ataavartumik atuutsinneqalerput, - maannalu Danmarkimi kalaallit sanngiitsumik inuiaqatigiinni inissisimasut ikiorneqartarnerini iliuusissat pillugit nuna tamakkerlugu pilersaarummik piareersaasoqarpoq.

 

Eqqartuussiveqarnerup iluani takuarput Kalallit Nunaanni isertitsivinni utaqqisoqarpallaarnera ikilisaavigineqartoq, maanna Kalaallit Nunaanni eqqartuussiviit navianartorsiornerat utaqqisunik ikilisaanikkut aaqqiivigineqarpoq.

 

Issittumi ilisimatusarnerup tapersersorusunneqarnera takuarput, - nutaanik aningaasaliinerit aqqutigalugit.

 

Kalaallit Nunaanni isumannaallisaanerup pitsanngorsarumaneqarnera takuarput.

 

Kalaallit Nunaanni inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit inatsisiliorneq takuarput. 

 

Naggataasumillu oqaatigissavara IWC-mi ataatsimoorluta suliaqarnitsinni angusaqarluarnerput takugatsigu.

Suleqatigiinnerup kinguneraa arfanniarnermi pisassarititaasut siornatigut akueriumaneqarsimanngitsut, kiisami maanna eqqortumik amerlassusillit akuersissutigineqarmata.

 

Taamaammat Siumup naalakkersuisut tapersersoqqinniarpai.

 

Ukiumilu qinersiviusussami Siumup Socialdemokratinik qanittumik suleqateqarneq nannginniarpaa, pissutigalugu suleqatigiinneq erseqqarivissumik Kalaallit Nunaannut kalaallinullu Danmarkimi najugaqartunut iluaqutaarujussuarsimammat.

 

Taamaakkaluartoq suli partiuvugut namminersortoq.

 

Aamma Danmarkimi.