CO2-mik aniatitsineq annikillineqarniarpoq

EU-li angusaqarnerumavoq, minnerpaamillu 20 procentinik 2020-mi CO2-mik aniatitakinnerulernissi siunniussimallugu. Nunat allat akuerisinnaasuuppassuk allaat 30 procenti angullugu CO2-mik aniatitakinnerulernissartik anguniarumasinnaagaluarpaat.

Præsident Obamap oqaasii qallunaat diplomatiisa ajornartorsiutigilerpaat, taama tusagassaqartitsivimmi Mandag morgen-imi silap pissusaanik allaaserinnittartup Peter Mejlstrup-ip oqaatigaa.

- USA-p CO2-mik annikilliliinissaminut piumassuseqarnera oqaluttuarisaanermut pingaaruteqarpoq, aappaatigulli anguniarumasaat soorlu EU-p Japanimiullu angujumasaannut naleqqiullugu annikinneerarsuuvoq, taamaammallu naalakkersuisut suli USA-mut noqqaassuteqarnerat annertunerulersinnaassalluni.

- Præsident Obamap Københavniliatsiarnissaa Verdens Naturfond-ip tungaaniit pakatsinartutut isigineqarpoq, tassami amerikamiut isumaqatigiinniarnissamut piumassuseqarpiannginnerannik takutitsiinnarmat, ataatsimeersuarnissamilu pimoorussamik angusaqarusussuseqarnissamut akornutaassalluni, John Norbo oqarpoq:

Assersuutigalugu EU, Kina-lu annertuumik annikilliliinissaminnut piumassuseqalissappata, taava soorunami USA-p aamma piumassuseqarnissaa pisariaqaraluarpoq. Amerikamiummi taama annikitsigisumik anguniagaqarumanertik attatiinnassappagu, taava nunarsuup sinneranut soorunami aamma sunniuteqassaaq.

Danmarkip ministeriunerata Lars Løkke Rasmussenip isumaa malillugu, præsidentip Københavnimi angusaqarluarusunnini takutiinnaraa oqaatiga.