Biologit: Raajat pisaasartut ikilisariaqarput
Atlantikup avannaani raajat ukiut amerlanngitsut ingerlanerinnaanni malunnartumik ikilipput. New Foundlandimi pisassat ukiut marluk ingerlanerinnaanni 40 procentimik ikilipput. Maanna biologit inassutigaat kitaani raajartassat 25 procentimik ikilineqassasut.
Biologit inassutigaat kitaani raajartassat 120.000 tons-iniit 90.000 tons-inut ikilineqassasut.
Raajat 2005-imiit ikiliartornerat biologinit malugineqarpoq, aamma piffissami tassani raajat mikisut takkuttartut ikiliartorput aalisartullu annertunerujartortumik saarullinnit unammillerneqarput, raajat ikiliartornerat ilaatigut taama nassuiarneqarpoq.
- Biologit misissuinerani paasineqarpoq saarulliit mikisut amerliartortorujussuusut tamatumalu malitsigissagunarpaa raajat toqusartut amerlinerat saarulliit raajanik nerisaqarmata, Pinngortitaleriffimmi immikkoortortami pisortaq Helle Siegstad oqarpoq, aappaagu raajartassanut inassuteqaatip saqqummiunneranut atatillugu.
Misissuinerit takutippaat silaannaap allanngornerata immap nillertup raajai eqqornerlukkai. Tamanna Canada-mi malunnarneruvoq, tamannarpiarlu pissutaavoq New Foundlandimi raajartassat 2010-miit 2012-mut 40 procentimik ikilineqarmata.
Tunumi raajartassanut inassuteqaat allanngorani 12.400 tons-iuvooq.
Raajartassat amerlassusissaat Naalakkersuisunit aalajangerneqartarpoq. Kitaani raajartassatut 2011-mi inassutigineqarp0q 120.o00 tons pisassallu aalajangersarneqarmata Naalakkersuisut 124.000 tons-inik kitaani pisassiipput.
Pisassat 53 procentii avataasiortunut pisassiissutigineqartarput sinerissap qanittuani aalisartunut 43 procentit pisassiissutigineqartartut. EU-mik suleqateqarnissamut isumaqatigiissut malillugu EU siorna kitaani 4.000 tons-inik pisassinneqarpoq.
