Biologit: Raajaqartuaannassappat siunnersuutit malinneqartariaqarput

Raajarniat Nunatsinneersut raajarniartuaannarsinnaassappata, taava biologit raajat pillugit siunnersuutaat malinneqartariaqarput:

Raajartassat 2010-mi 110.000 tonsiuinnarnissaat biologit siunnersuutigaat. Siunnersuullu malinneqanngippat raajaqassutsimut sunniuteqarsinnaasoq, Pinngortitaleriffiup Aalisakkanut raajanullu immikkoortortaqarfiani pisortaq Helle Siegstad oqarpoq:

- Siunnersuutit malinneqanngippata aarlerinartoqarsinnaavoq. Piujuaannartitsinissaq tunngavigalugu aalisartoqarsinnaanissaa pillugu siunnersuuteqartarpugut. Aalisarneq kisiat eqqarsaatiginngilara, aamma uumasunut allanut tunngatillugu siunnersuuteqaraangatta piujuaannartitsinissaq pingaartittarparput, Helle Siegstad oqarpoq.

Atlantikup Avannaata Kitaani Aalisarneq Pillugu Suleqatigiiffimmi, NAFO-mi, kiisalu Imavinni misissuinerit pillugit nunat tamalaat siunnersuisartoqatigiiffianni ICES-imi ataatsimeereernerup kingorna raajat 110.000 tonsit pisarineqarsinnaanissaat biologit siunnersuutigaat.

Kitaata raajai 2005-imiit 2008 ilanngullugu ikiliartorsimapput, ikiliartorneralli ukioq manna unissimasoq aamma oqaatigineqarluni.

Raajalli minnerit ukiuni kingullerni amerliartorsimanngimmata biologit raajartassiissutitut siunnersuutaat siornamut naleqqiullugu allannguuteqanngillat.

Raajat ukiumut 150.000 tonsit missaat 2005-imiit 2008 ilanngullugu pisarineqartarsimasut kisitsisit takutippaat. Tamanna aarlerinartortaqarnersoq Helle Siegstad aperaarput:

- Raajat taamanikkut pisarineqartartut raajanit marlunnik ukiulinneersuupput. Tassa raajat 2001-imeersut taamaanikkut tunuliaqutaapput, raajalli kingorna minnerulerput, siunissarlu eqqarsaatigalugu tamanna aarlerinartortaqarmat raajartassiissutit taamaaginnarnissaat siunnersuutigaarput, Helle Siegstad Pinngortitaleriffimmeersoq oqarpoq.