Australiamiut aatsitassarsiorfiat nunatsinni qinersisoqannginnerani aallartitanik tikisitsisoq
Australiamiut aatsitassarsiorfiannit, Energy Transition Mineralsimit aallartitat Nunatsinnut Nuummut aatsitassarsiornissaq pillugu erseqqissumik paasisassarsioriartorlutik ataasinngornermi tikipput.
Aatsitassarsiorfiup pisortaata, Daniel Mamadoup tamanna TV2-mut oqaatigaa.
Inatsisartunut ilaasortap, IA-meersup Marianne Paviassenip killiffik eqqarsaatigalugu tamanna uissuumminartoq nutaarsiassaqartitsivimmut oqaatigaa.
Inatsisartunut kingusinnerpaamik apriilip ulluisa arfernganni qinersisoqartussaanera pissutaavoq.
Piffissarli "nalaatsornerinnaasoq", Daniel Mamadou oqarpoq.
- Politikikkut akuliuttoqarsimanissaanik paasineqassappat, tamanna uagut siunertarinngilarput. Akuliunniarluta maaniinngilagut, soqutigisagulli erseqqissumik paaserusullugit illersorusullugillu maaniippugut, taanna tusagassiorfimmut oqarpoq.
Aatsitassarsiorfik taanna kujataani Kuannersuarni aatsitassanik qaqutigoortunik piiaanissamik 2007-imili piaaniikuuvoq.
Naalakkersuisunili 2021-mi qinersisoqarnerata kingorna uranimik piiaasoqarsinnaaneranik inatsimmik nutaamik inerteqquteqartoqalerapoq.
Tamanna Energy Transition Mineralsip Kuannersuarni suliniummik naammassinninnissamut itigartinneqarneranik kinguneqarpoq, taassukumi aatsitassanik qaqutigoortunik piiaanermi saniatigut uranimik piiaasussaassammata.
Taarsiisoqarnissaanik piumasaqaateqartoq
Aatsitassarsiutileqatigiiffiup tamatuma kingorna Silap Pissusianut, Nukissiuuteqarnermullu Ministereqarfik Namminersorlutik Oqartussallu eqqartuussivilersuuppai. Aatsitassarsiutileqatigiiffik Danmarkimiit Kalaallit Nunaanniillu 76 milliardit koruuninit taarsiiffigineqarnissaminik piumasaqarpoq.
Aatsitassanik qaqutigoortut batterinut teknologiinut nutaalianut aamma atortussianut mingutsitsinnginnerusunut atorneqartarput.
Aatsitassat qaqutigoortut seqerngup qinngorneri atorlugit anorisaatinillu nukissiuuteqarnermi, biilinut innaallagiatortunut batterinik allarpassuarnillu nioqqutissiornermi pinngitsoorneqarsinnaanngillat. Taakku atortussiorfissualinnit, soorlu Kinamit piumaneqartaqaat.
Aatsitassarsiornermut oqartussaaffik 2007-imi nunatsinnit pisortatigoortumik suli tiguneqannginnera pissutigalugu Danmark Energy Transition Mineralsip misissuinissaanut taamani akuerseqataavoq.
Naalagaaffiulli eqqartuussissuserisuata suliami naliliinermini Danmark 1998-imi "akuersiinnartartutut" inissisimasimasoq tunngavilersuutigaa, tamanna illuatungeriit aatsitassanut susassaqarfiup nunatta ataani inissisimaneranik isumaqatigiissuteqarneranik pissuteqarpoq.
Naalagaaffiup eqqartuussissuserisuata oqarnera naapertorlugu aatsitassarsiutileqatigiiffiup suliniummut akuersissuteqarnissaa neriuutigalugu suliaq Namminersorlutik Oqartussanut "tulluanngitsumik" tatisiniarnissamik siunertaqarpoq.
Nunat tamalaat akornanni eqqartuussissuserinermi immikkut ilisimasallip, eqqartuussissuserinermi illersuisup, Poul Hauch Fengerip aatsitassarsiutileqatigiiffik Danmarkimik nunatsinnillu eqqartuussivilersuussinermini suliami inissisimalluartoq DR-imut siusinnerusukkut oqaatiginikuuaa.
