Asiamit pujoq issittumi mingutsitsivoq
Pissutaavoq Asiami tamarmi siuariartornerup kingunerisaanik aamarsuarnik ikummateqarluni nukissiorfippassuarnik pilersitsiortorneq.
Nunatta sermersuani qillerinerni misissukkat kingulliit takutereerpaat, nunarsuarmi mingutsitsisoqarsimatillugu, tamanna Kalaallit Nunaata sermersuani takuneqarsinnaasoq. Allaat silaannarmik mingutsitsineq kingumut 1772-p tungaanut ulloq mannamut qanoq issimanersoq qaammatikkaarlugit takuneqarsinnaavoq.
Aamarsuarnik ikummateqarneq saffiugassanik oqimaatsunik mingutsitsissutaasimaqaaq, ilisimaneqareerporlu saffiugassat oqimaatsut inummi tartunut sianiutinullu akornusiisinnaasut, aviisi BBC allaaserinnippoq.
Assersuutigalugu Europami nunat suliffissuatik 1970-ikkunni aamarsuarnik ikummateqarunnaartillugit uuliamik gassimillu ikummateqalersippaat. Aatsaallu taamanikkut aamma nukissiorfiit aamarsuarnik ikummatillit pujoq aniatitaat ulorianarpallaarunnaarsarneqarpoq.
Maannali tassa nunarsuup kangiani nunat aamarsuit atorlugit nukissiortorujussuanngorput, issittumi mingutsitsinerujussuarmik kinguneqartussamik.
USA-mi ilisimatuut Desert Research Institute-imeersut maanna aarleqqutigilerpaat Asiami aningaasarsiornikkut siuariartupiloornerup Kalaallit Nunaannut kingunerlunnissaa.
Asiami nunat pingaartumik India Kinalu aamarsuarmik ikummatilinnik nukissiuutinik pilersitsiortortuupput.
Taakkulu pujuisa toqunartortaat nunarsuup silaannaata ingerlaarfii malillugit Kalaallit Nunaannut pisarput, pinngortitami uumasunilu, taamaalillutillu inunnut nerisatigut pisarlutik.
