Aningaasaqarneq akerleriissutigaat

Aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu nalunaarut tunngavigalugu marlunngornermi oqallinneq illit aningaasivinnut attuumassuteqarpoq, 2011-mi aningaasanut inatsisissaq pillugu isumaqatigiinniarnissat qanoq ingerlajumaarnerannik tikkuussusaammat.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq Palle Christiansen isumaqatigiinniarnerni aqutsisuussaaq. Taanna aperaarput, partiit ullumi oqaatigiumasaannit sunit pissarsiaqarnersoq.

- Partiit illua tungiliuttut isumaqatigiissuteqarnissamut soqutiginninnersuarmik takutitsinngillat. Saqqummiusssaminni taamaattumik eqqasaqarpallaanngillat, Palle Christiansen oqarpoq.

Kisianni Siumup siulittaasuata Aleqa Hammondip tamanna eqqunnginnerarpaa. Taassuma tikkuarpaa, takornariaqarneq, aalisarneq aatsitassallu siunissami atugarissaarnissamut aningaasaliisussatut namminneq tikkuaramikkit:

- Aatsitassaq sunaluunnit Nunatsinni qaqinneqartussaq uranimik akoqalaartarpoq. Atsitassat uranimik akoqalaarnerat isummerfigineqartariaqarpoq. Taannalu isummersorfigineqanngippat aallartittoqarsinnaanngilaq, Aleqa Hammond oqarpoq.

Kisitsisit nalunaarummi taaneqartut paatsuugassaanngillat. Nunatta karsia 115 millioni koruuninik aappaagu amigaateqassaaq nassaarineqartariaqartunik, akileraarutit akitsuutillu qaffannerisigut, isertitaqarnerulernikkut imaluunnut ileqqaaruteqarnikkut.

Inuit Ataqatigiit Demokraatillu nunap immikkoortuini ineriartortitsinissamut pilersaarusiassaq immikkut tikkuarpaat. Nunap immikkoortunut arfinilinnut agguarneqassaaq, immikkoortut tamarmik immikkut ineriartorfissaat eqqumaffigineqarnerulissallutik.

Illoqarfiit alliartortut sisamat kisimik eqqumaffigineqartaraluarput.

Atassummeersup Knud Kristiansenip tikkuarpaa, nunaqarfimmiut nalummassuk, ineriartorfiusunut ilumut ilaanerlutik.

- Aana pingaarnerpaaq. Kinaluunniit ingilluni assanilu sarliarlugit qanoq iliornissamik qitiusumiit oqaluttuunneqarnissamik utaqqissanngilaq. Taamaliorluni imminut isumagineqarsinnaanngilaq. Nunaqarfimmiut, illoqarfimmiut allamiullu tamarmik nikuillutik imminnut aperisariaqarput, "Uanga pitsaanerusumik inuuneqalerniarlunga nammineq qanoq iliuuseqarsinnaavunga?" Aningaasaqarnermut naalakkersuisoq Palle Christiansen akivoq.

Ataatsimiititat suleqatigiisitallu Naalakkersuisut pilersitaat, Siumup siulittaasuata Aleqa Hammondip qangatut nunasiaataanermut utersaarnertut taavai:

- Immikkut ilisimasalittut isigineqartut tamarmik avataaneersuupput. Nunaqavissut ataatsimiititaliani issiatinneqanngillat. Kaammattuutigaarpullu, qanga pissusiusimasut atorunnaarlugit, nunatsinni inooqataasut ilisimasaqartullu atorlugit suliat ingerlateqqullugit. Takorerparpummi qallunarnittumik siunnersorteqarnerni suliat iluatsinngisaannartut, Aleqa Hammond oqarpoq.

Demokraatit siunnersuutigaat, utoqqaat aatsaat 70-inik ukioqaleraangamik utoqqalinersiuteqalertassasut. Ukiuni qulikkaani tullerni innuttaasuni utoqqartaasut amerlanerujartussapput, utoqqalinersisinnaanerlu kinguartikkaanni, pisortat utoqqalinnersiutinut aningaasartuutaasa amerliartupiloornissaat pinngitsoortinneqarsinnaavoq.

Demokraatit aningaasaqarneq pillugu oqaaseqartartuata Niels Thomsenip naalakkersuisooqatitik oqalliseqatigileraluarpai. Pissaqarnerpaat akileraarutimikkut pissakinnerpaat pileersorpatigit, inuiaqatigiit ineriartornerannut iluaqutaanavianngitsoq oqarpoq.

Taamaalimmat Inuit Ataqatigiit aningaasaqarneq pillugu oqaaseqartartuat Naaja Nathanielsen akuliuppoq:

- Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik eqqarsartaaseraat, inuit nukissaqarnerit assoroornerussasut, tamannalu Demokraatinut inuiaqatigiinnullu eqqaasitsisutigilaarpara, Naaja Nathanielsen oqarpoq.

Kisianni nunatta Karsia 115 millioner koruuninik amingaateqalissaaq. Naalakkersuisooqatigiinni partiit anginerit marluk oqqatilernerannut tamanna pissutaassava?

- Oqqanneq ajorpugut. Kisianni oqallinneq sivitsorsinnaavoq, Naaja Nathanielsen akivoq.

Atassut Siumullu oqarput, Naalakkersuisut qaammatini qulingiluani pissaanermik tigumiarnerminni aningasaliissutit 600 millioni koruuninik sinnerlugit atuisimasut.

Taakkua amerlanersaat, milliardit affaat, Royal Greenlandimik annaassiniarnermut aasaq kingulleq atorneqarput.

Namminersorlutik Oqartussat aningaasaliinera sioqqullugu pisunik Naalakkersuisut manna qulaajaatitsipput. Tassalu piffissami 2008-mi ukiamiit 2009-mi aasamut kikkut pissutsinik ilisimasaqarsimanersut qangalu ilisimasaqalersimanersut misissorneqassaaq. Naalakkersuisut nutaat pisuut pineqartut kingornatigut atuutilerput.

Qulaajaaneq maajimi naammassissasoq ilimagigitsik, aningasaqarnermut naalakkersuisoq oqarpoq.