Anguniakkatut siunniussaq malinniarneqanngilaq
2015-inngortinnagu anguniakkatut siunniussaq, Afrikami Sahara-p kujasissuani nunamit ataatsimilluunniit malinniarneqanngilaq.
Nutaarsiassaqartitsivik Ritzau taama allaaserisaqarpoq.
Naalagaaffiit Peqatigiit nalunaarusiaanni kingullermi, ippassaq saqqummiunneqartumi, tamanna takuneqarsinnaavoq.
Piitsuunerujussuup, kikkulluunniit atuartarnissaasa qulakkeerneqarnissaata, nappaassuarmillu AIDS-imillu nappaalanerujussuup ingalassimaartinneqarnissaata ukioq 2015-inngortinnagu anguniagaavoq.
Nunanulli piitsunut ikiuutit ukioq 2000-imili procentinik marlussuinnarnik qaffassimapput, anguniagassarmi taanna ukioq taanna akuersissutigineqarpoq.
Nigeria kisimi akiligassaminut ukioq-manna ikilisaaffigineqarpoq.
Taamaammat nunat ikiorsiisartut iliuuseqarnerusariaqarput, Afrikamut ikiorsiissutigisartakkatik ukioq 2010 nallertinnagu marloriaatinngortissagunikkik.
Saharap kujasissuani nunat anguniakkatik ukioq 2015-inngortinnagu iluatsikkunanngikkaat Naalagaaffiit Peqatigiit nalunaarusiaanni erseraluartoq, taamaattoq aamma pitsaanerulaartumik takusassaqarpoq, naak amerlanngikkaluanik. Assersuutigisinnaavarput innuttaasut amerleriarsimagaluartut taamaattoq meeqqat amerlanerit atuarfimmi atualersinnaasimapput. Alianartunilli nalunaarusiami atuagassat imaannaanngillat. Meeraaqqat 1.000-t inunngoraangata taakkunannga 116-it toqusarput. Arnallu 16-it ernigaangata taakkunannga ataaseq aamma toqusarpoq. Nunani siuarsimanerusuni arnat 3.800-t ernigaangata ataaseq toqusarpoq.
Nunat pisuunerpaat arfineq-pingasut, G8-nik taaneqartartut, ataatsimeersuarnerat Tysklandimi ippassaq aallartippoq, Naalagaaffiillu Peqatigiit qullersaata, Ban-Ki-Moon-ip, nunat pisuut qullersaat ataatsimeersuarnermi qinnuiginiarpai, Afrikamut ikiorsiissutitik qaffaqqullugit, ukioq 2015-inngortinnagu anguniagaq ajornannginnerusumik taamaalilluni anguneqarniassammat.
