Amerikamiut Indiamiunit 20-riaatingajammik CO2-mik mingutsitsinerupput

Indiap nalunaarutaa tupaallannartuunngitsoq pinngortitap illersorneqarnissaanik ataatsimiititap Consito-p siulittaasua Martin Lidegaard isumaqarpoq. Ilutigisaanilli silap pissusaa pillugu Indiap naalakkersuisuisa saqqummiussaat maanna sakkortuseriarmat aarleqqutigaa.

Naagga aamma aappi. Indiap saqqummiussaa tupaallannartortaqanngimmat naagga, tassami USA EU-luunniit Indiap CO2-mik aniatitsinerata annikillineqarnissaanik piumasaqaateqarsimanngillat, aatsaannguarlu patsiserpiaasoq tusarparput tassa Indiamiut inuinnaat ataasiakkaat CO2-mik aniatitsinerat uagutsinnut sanilliullugu annikinniararsuusoq, eqqaamaneqassaarlu Indiamiut 700 milliuniusut innaallagiaqanngillat. Uagutsituut aamma pisinnaatitaaffigaat aningaasarsiornikkut ineriartornissamik periarfissaqartinneqarnissaq, taamaattumik aniatitsinerup appariaateqarnissaa naatsorsuutigisinnaanngilarput.

Taamaakkaluartoq aarleqquteqarput Indiammi saqqummiussai sakkortuseriarput, ersarilluartumimmi oqariartortoqarpoq, nunat killiit siunissami qaninnerusumi aniatitaminnik annikilliinngippata taamaalilluta anguniakkamik 2 gradimik appariaateqartitsinissaq nunarsuup kiatsikkiartorneranik unitsitsisussap anguneqarnissaa piviusunngortikkumanngippassuk, aammalu Indiamut teknologiimik aningaasanillu tunniussisoqarsinnaanera qulakkiinngippassuk taava isumaqatigiissuteqarnissaq ajornakusuussaqaaq. Taamaammanuna saqqummiunneqartut sakkortusisutut taaneqarsinnaasut.

Tamanna sippulimmik atuinissamik naalakkersuinikkut anguniagaqarnertut taaneqarsinnaava?

Naammaginartumik isiginneriaaseqarneq naapertorlugu taama oqartoqarsinnaanngitsoraara, amerikamiup ataatsip ullumikkut ukiumut CO2 20 tonsi aniatittarpaa, Indiamiullu 1,2 tonsi aniatittarlugu. Maannalu oqaatigineqarpoq immaqa 3 tons-i tikillugu aniatittalissagaat. Taamaammat eqqoriaaneq naammaginartutut taaneqarsinnaanngikkaluartoq piviusorsiortutut taasinnaavara, kisianni nunanut killernut oqariartorneq ersarilluinnarpoq, tassa tunniusserusunngippata taava India pisussaaffeqartutut imminut isiginngilaq.

Indiap avatangiisinut ministeriata oqariartuut saqqummiussaa nuannerpallaanngikkaluarpoq, taannami oqarmat, nunat killiit aniatitsinerat inuit agguaqatigiisillugu isertitaqartarnerat malillugu angunngisaannassavarput.

Silap pissusaa pillugu isumaqatigiissuteqarnissami suliffissuaqarnerup ineriartortinnissaanut CO2-mik annertunerusumik aniatitsisinnaalernissamik Kalaallit Nunaat aamma piumasaqaateqarpoq. Silap pissusaa pillugu Kalaallit Nunaata piumasaqaatai Danmarkimit, nunarput sinnerlugu isumaqatiginninniartartuusumit manna tikillugu tusaaniarsimanngillat.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat