Amalienborgi peqqarniisaarniarnermut isumannaallisarneqassaaq

Illussaarsuup Amalienborgip saava biilerfigineqaqqusaajunnaartunngortinneqassaaq. Illussaarsuup saavanut isaarissat sisamaasut assersorneqassapput.
Illussaarsuup Amalienborgip saava biilerfigineqaqqusaajunnaartunngortinneqasssaaq. Assi © : Scanpix
Allattoq Ritzau
septembarip 10-at 2019 16:31
Nutserisoq Hanne Petersen

Illussaarsuup Amalienborgip saava pisuinnarnit sikkilertunillu taamaallaat aqqutigineqartalertussanngortillugu biilerfigineqaqqusaajunnaartussanngortinneqassaaq.

Inuppassuit illussaarsuup Amalienborgip saavani katerinneranni isumannaallisaanerup annertunerulersinneqarnissaa pingaarnertut anguniarneqartoq illussaarsuarnut kulturimullu aqutsisoqarfimmit ilisimatitsissutigineqarpoq.

- Isumannaannerusumik illussaarsuup saavaniittoqartalersinnaanngussaaq. Tamanna kunngikkormiut illussaarsuanni Amalienborgimi soorlu dronningip inuuianut atatillugu nalliuttorsiortoqaraangat ulluinnarnili aamma pisassaaq, aqutsisoqarfiup illussaarsuarmi naatsiivilerisuutitaa illussaarsuarmut attuumassuteqartumik professoriusoq Palle Kristoffersen oqarpoq.

- Illussaarsuup saava aasakkut umiarsuilluunniit takornariartaatit tikikkaangata inuppassuaqartarpoq. Ingammik dronningip paarsisui ulloqeqqanut paarlaakkaangata, Palle Kristoffersen oqarpoq.

Lastbiilit nunani allani saassussinerni atorneqartarput

Pituffissiarsuit bronzemik qallikkat 1,20 meteritut angissusillit isumannaallisaatitut assiaqutsersuutigineqassapput. Illussaarsuup saavanut isaarissat sisamaasut taakkuninnga pilersorneqassapput. Isaarissat tamarmik immikkut 13-inik pituffissiarsualersorneqassapput, biilinillu ingerlatsisartut kunngikkormiut pisariaqartitaannik aatsisarsinnaasarniassammata inuilluunniit allat pingaarutilinnik isumagisassallit tassungarsinnaasarniassammata tassanngaanniillu anillassinnaasarniassammata pituffissiarsuit ilai apparneqarsinnaannngorlugit inissinneqassapput.

Lastbiilit qamutillu allat assakaasullit nunani allani saassussinerni arlaleriarluni atorneqartarnerisa kingunerisaannik illussaarsuup saava isumannaallisarneqartussanngorpoq.

Lastbiilit Frankrigimi inuiaat 2016-imi ullorsiorneranni Nicep sineriaaniittumi Promenade des Anglaisikkoormata inuit 86-it toqupput.

Londomi, Berlinimi, Stockholmimi Barcelonamilu saassussisoqarmat lastbiilit aamma atorneqarput.

Politiit Isertortumik Paasiniaasuisa (PET) kajumissaarinerat naapertorlugu betonngiminerujussuit Danmarkimi sumiiffinnut arlalinnut utaqqiisaasumik isumannaallisaatitut inissinneqarnikuupput.

Tamatuma kingorna biilit Amalienborgip saavatigoortartut ikilipput.

Utaqqiisaasumilli isumannaallisaaneq taamaatillugu ataavartumik tamakkiisumillu isumannaallisaasoqartalertussanngorpoq.

Aappaagu piareerneqassapput

Illussaarsuup saavata isumannaallisarneqarneranut iluaqutaaginnaratik kusassaataassapputtaaq, Palle Kristoffersen isumannaallisaanermi akisussaasuusoq oqarpoq.

- Betonngiminerujussuit utaqqiisaasumik isumannaallisaatitut inissitat peerneqassapput. Allagartat aqqusinermi angallattunut mianersoqqussutit 60-it illussaarsuup saavanut isaaffissat eqqaanniittut piiarneqassapput. Aqquserngillu illussaarsuup silataaniittut tamarmik pituffissiarsuit tungaannut nunniorneqassapput, Palle Kristoffersen oqarpoq.

- Illussaarsuup saavanukartartut qularnanngitsumik illussaarsuup eqqaa kusatseriaannarnerartussaassavaat.

Christiansborgip eqqaa ukiup matuma aallartinnerani ataavartunik isumannaallisaatilersorneqarpoq. Isumannaallisaatit taakku granittiminerujussuusut 85-iusullu GHB Landskabsarkitekterimit ilusilersugaapput.

GHB Landskabsarkitekter illussaarsuarnut kulturimullu aqutsisoqarfik suleqatigalugu Amalienborgimik isumannaallisaaqataavoq.

Pituffissiarsuit 2020-p aallartinnerani, tassa imaappoq dronningip 2020-mi apriilip 16-iani 80-iliinnginnerani, piareerneqassangatinneqarput.